Ōnin-sota

Muistokivi Ōnin-sodan puhkeamispaikalla.

Ōnin-sota (jap. 応仁の乱, Ōnin no ran) oli sisällissota Japanissa Muromachi-kaudella vuosina 1467–1477. Sota aloitti sotivien valtioiden Sengoku-kauden, joka merkitsi pitkää daimioiden välistä kamppailua vallasta koko Japanissa.

Sodan syynä olivat taloudelliset vaikeudet: vaikeat nälänhädät olivat aiheuttaneet lähes jokasyksyisiä kapinoita. Sota syttyi shōgunin perimystä koskeneesta kiistasta Ashikaga Yoshimasan pojan ja veljen Hosokawa Katsumoton ja Yamana Sōzenin välillä. Hosokawan "itäisellä" armeijalla oli shōgunin ja keisarin tuki, Yamanan "läntistä" puolta taas avusti Ōuchi-klaani. Sota raivosi pääasiassa Kioton ympäristössä tuhoten kaupunkia pahoin, mutta Sengoku-kaudella sodan päättymisen jälkeen taistelut levisivät provinsseihin.^[1]