18 mm × 13,5 mm -filmikoko

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Ei ole filmikoko eikä filmikameroiden käsite. Jos olisi, se olisi kuvakoko eikä filmikoko.
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Four_Thirds kanssa.
Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.
Tarkennus: Kyseessä on digitaalikameran valokennoa kuvaava standardi ja siksi tämä on osittain päällekkäinen Four_Thirds- artikkelin kanssa.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Ei kerrota että korvautunut Micro Four Thirds -formaatilla

18 mm x 13,5 mm -filmikoko on kinofilmiä pienempi filmikoko. Sitä kutsutaan myös 4/3-kooksi. Ruutukokoa ei käytetä filmikameroissa, minkä vuoksi se on ainoastaan digitaalikameran valokennon valotusalan mittoja kuvaava koko. Näin ollen sitä verrataan filmikameran filmin valotettavan alueen kokoon, mutta sille ei valmisteta valokuvafilmiä eikä kameroita analogista valokuvausta varten.

Syyskuussa 2002 Olympus ja Eastman Kodak ilmoittivat, että ne ryhtyvät käyttämään 4:3-järjestelmää digitaalikameroissa sekä perustivat tätä varten Universal Digital Interchangeable Lens System Forum -nimisen yhteisön eri valmistajien keskuuteen. Tarkoituksena ei ole vain standardoida digitaalikameroiden ilmaisimia, vaan myös ilmaisimen perusteella järjestelmädigitaalikameroiden objektiivit niiden kiinnitystä myöten yhteensopivuuden mahdollistamiseksi eri merkkien valmistajien kesken. Standardin kehittämisessä ovat mukana Kodak, Leica, Olympus, Panasonic, Sanyo, Sigma ja Fujifilm.

Etuina järjestelmässä on kinofilmipohjaisiin kokoihin verrattuna ilmaisimen kennon pieni koko, mikä mahdollistaa lyhyemmän polttovälin ja puolestaan pienemmät linssit, objektiivit ja pienikokoisemman kameran. Varsinaisena teknisenä perusteena esitetään se, että laajat CCD-kennot, jotka voisivat lähetä kinokokoa, eivät sovellu hyvin ominaisuuksiltaan 24 mm x 36 mm :ä vastaavaan kokoon, minkä vuoksi pyrkimys tähän tarjoittaaselvennä kuvakennojen kehitystä.[1]

Lähteet

  1. ↑ Olympus and Kodak confirm 'Four Thirds System' DPReview.

Aiheesta muualla

  • Imaging Resource: Four Thirds' Redux: Correcting the misconception, 3.19.2002
  • Digital Photography Review: Panasonic and Olympus join forces on Four Thirds, 13.1.2005
  • Design Headlines: Leica Camera AG Endorses Four Thirds System Standard (Arkistoitu – Internet Archive), 27.2.2006
Valokuvafilmiruutukoot

9,5 mm x 30,2 mm ("APS-P") | 16,7 mm x 25,1 mm ("APS-C") | 13 mm x 17 mm ("110") | 16,7 mm x 30,2 mm ("APS-H") | 18 mm x 15,5 mm ("4/3") | 24 mm x 36 mm ("135" tai "kinofilmi") | 26 (28) mm x 26 (28) mm ("126") | 4,5 cm x 6 cm | 6 cm x 6 cm | 7 cm x 6 cm | 9 cm x 6 cm