1974

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1974 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Tapahtumia

tammikuu

1. tammikuuta – Nurmeksen, Raision ja Vantaan kauppalat muuttuivat kaupungeiksi sekä Alavuden ja Virtain kunnat kauppaloiksi. Suomen pienin kunta Haapasaari liitettiin Kotkan kaupunkiin. Pyhämaan kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin. Kuhmoisten kunta siirrettiin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin.
1. tammikuuta – Suomen ja EEC:n välinen vapaakauppasopimus astui voimaan.
1. tammikuuta – Liikenneturva ry muuttui julkisoikeudelliseksi organisaatioksi eduskunnan hyväksymän lain nojalla.
2. tammikuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS aloitti virallisen kampanjan kirjailija Aleksandr Solženitsyniä vastaan, jonka romaani Vankileirien saaristo oli ilmestynyt venäjänkielisenä Pariisissa.
3. tammikuuta – Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen Vladimir Stepanovin. Hänen edeltäjänsä Viktor Maltsev siirtyi Nl:n suurlähettilääksi Intiaan.
4. tammikuuta – Tukholman käräjäoikeus tuomitsi IB-vakoilujutussa vasemmistolaisen Folket i Bild/Kulturfront -lehden toimittajat Jan Guilloun ja Peter Brattin sekä Ruotsin tiedustelupalvelun (IB) entisen agentin Håkan Isacssonin vuodeksi vankeuteen vakoilusta.
4. tammikuuta − Suomen vanhin sanomalehti Åbo Underrättelser täytti 150 vuotta.
4. tammikuuta – Suomi irtisanoi Chilen kanssa elokuussa 1973 solmimansa kehitysluottosopimuksen Chilen poliittisten olojen muututtua.
8. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV täytti 25 vuotta.
8. tammikuuta – Ruotsissa aloitettiin bensiinin säännöstely. Yksityisautoilijoille jaettiin ostokupongit, joilla he saivat seitsemän säännöstelykuukauden aikana sata litraa bensiiniä.
8. tammikuuta – Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajat Veikko Vennamo, Rainer Lemström ja J. Juhani Kortesalmi suljettiin loukkaavan kielenkäytön ja muutenkin sopimattoman käytöksen vuoksi yksimielisesti kahdeksi viikoksi eduskunnan ulkopuolelle. SMP:n edustajien mielestä eduskunnassa vallitsi mielivalta ja he olivat syyttäneet puhemies V. J. Sukselaista valtiopäiväjärjestyksen rikkomisesta.
9. tammikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen, Imatralta Kouvolaan ja Kotkaan ulottuva maakaasuputki vihittiin käyttöön. Valkealassa pidettyyn juhlatilaisuuteen osallistui kummankin maan korkeinta poliittista johtoa.
13. tammikuuta – Tampereen Peltolammin lento-onnettomuus: Piper Cherokee -lentokone putosi huonossa säässä Säästäjänkadulle.
15. tammikuuta – Suomessa eduskunta hyväksyi niin sanotut EEC-suojalait eli lain hinnantasauksesta ja hintasulusta.^[1]
17. tammikuuta – Israel ja Egypti allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla Israel vetäytyi Suezin kanavan itärannalta. Lisäksi molemmat maat vähensivät sotajoukkojaan kanavan läheisyydessä, ja alueelle siirrettiin YK:n rauhanturvajoukkoja.^[1]
18. tammikuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn syytti Neuvostoliiton viranomaisia siitä, että nämä olivat antaneet kansalaisille vääriä tietoja hänen Vankileirien saaristo -kirjastaan.
18. tammikuuta – Belgiassa pääministeri Edmond Leburtonin kokoomushallitus erosi Iranin luovuttua yhteishankkeesta rakentaa öljynjalostamo Belgiaan.
21. tammikuuta – Elokuva Manaajan ensi-ilta.^[1]
25. tammikuuta – Suomen hallitus korotti polttonesteiden hintoja. Bensiini kallistui 25 prosenttia, raskas polttoöljy 181 prosenttia ja kevyt polttoöljy 83 prosenttia. Monet huoltoasemat ehtivät myydä varastonsa loppuun ennen hinnankorotusten voimaantuloa.
31. tammikuuta – SKDL:n kansanedustaja Anna-Liisa Tiekso siirtyi Rautaruukki Oy:n sosiaalijohtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Mikko Ekorre.

helmikuu

1. helmikuuta – 225 ihmistä^[2] sai surmansa 22-kerroksisen pilvenpiirtäjän palossa São Paulossa. Rakennuksen turvatoimet oli laiminlyöty.^[3]
1. helmikuuta – Lauri Sutela nimitettiin Suomen puolustusvoimien komentajaksi. Hän astui virkaansa maaliskuun puolivälissä.^[1]
7. helmikuuta – Grenada itsenäistyi.
10. helmikuuta – Brasilialainen arkkipiispa Helder Camara vastaanotti Oslossa hänelle kerätyn 1,5 miljoonan Norjan kruunun arvoisen ”Kansan rauhanpalkinnon”. Camara oli sivuutettu kerta toisensa jälkeen Nobelin rauhanpalkintoa jaettaessa.
13. helmikuuta – Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn karkotettiin Neuvostoliitosta. Hänet lennätettiin Länsi-Saksaan, jossa kirjailija Heinrich Böll otti hänet hoiviinsa. Solženitsyn siirtyi myöhemmin Sveitsiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin.
16. helmikuuta – Suomen hallitus aloitti energiansäästökampanjan, jolla haluttiin selventää säästön merkitystä kansalaisille ja korjata vääristyneitä kulutustottumuksia. Säästökohteita olivat erityisesti lämmitys, sähkön käyttö ja liikenne.
18. helmikuuta – Hiihdon MM-kisat alkoivat Falunissa.
20. helmikuuta – Länsi-Saksa liittyi kansainväliseen ydinsulkusopimukseen.
28. helmikuuta – Yhdysvallat ja Egypti solmivat uudelleen vuonna 1967 katkenneet diplomaattisuhteensa.
28. helmikuuta – Suomen ainoa ruotsinkielinen iltapäivälehti Nya Pressen ilmestyi viimeisen kerran.

maaliskuu

1. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti poikkeuslailla pidennetyn toimikautensa nelivuotisen jatkoajan antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
3. maaliskuuta – Turkkilainen DC-10-matkustajakone syöksyi maahan Ranskassa heti noustuaan Orlyn lentokentältä. Onnettomuudessa kuoli 346 ihmistä ja sen aiheutti lastiruuman oven irtoaminen nousun aikana.^[4]
8. maaliskuuta – Charles de Gaullen kansainvälinen lentoasema otettiin käyttöön Pariisissa.
8. maaliskuuta – 52 lähinnä vasemmistolaista kulttuurijärjestöä jätti presidentti Urho Kekkoselle ja pääministeri Kalevi Sorsalle vetoomuksen demokratian toteuttamisesta kulttuurihallinnossa. Vetoomuksen taustalla oli opetusministeri Marjatta Väänäsen päätös karsia melko reippaalla kädellä tiettyjä kulttuurimäärärahoja.
12. maaliskuuta − Hallitus ilmoitti, että Suomen Tukholman-suurlähettiläs Max Jakobson oli esittänyt Ruotsin hallitukselle Suomen virallisen vastalauseen IB-vakoilujutun johdosta. Jakobsonin lausunnon sisältö oli julistettu asian arkaluonteisuuden vuoksi salaiseksi. Pääministeri Olof Palme sanoi ymmärtävänsä Suomen hallituksen jyrkän reaktion asiassa.
15. maaliskuuta – Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Lauri Sutela siirtyi puolustusvoimain komentajaksi hänen edeltäjänsä kenraali Kaarlo Leinosen jäädessä eläkkeelle.
17. maaliskuuta − Presidentti Urho Kekkonen tapasi Ruotsin pääministerin Olof Palmen Tukholmassa. Kekkonen ja Palme totesivat, että IB-vakoilutapaus oli loppuunkäsitelty eikä se ollut vaikuttanut maiden välisiin suhteisiin.
18. maaliskuuta – Öljykriisi: OPECin öljynvientiboikotti päättyi.
20. maaliskuuta – Neljä ihmistä loukkaantui vakavasti, kun Britannian prinsessa Anne yritettiiin kidnapata.^[5]
21. maaliskuuta – Yhdysvallat palautti diplomaattisuhteet Ruotsiin. Suhteet olivat katkenneet vuoden 1972 lopulla pääministeri Olof Palmen Vietnamin sotaa arvostelleiden lausuntojen vuoksi.
22. maaliskuuta – Seitsemän Itämeren rannikkovaltiota allekirjoitti Helsingissä Itämeren suojelusopimuksen.^[1]
29. maaliskuuta – Mariner 10 ohitti Merkuriuksen.
29. maaliskuuta – Suomen kauppalaivastosta poistettiin viimeiset kaksi apukoneilla varustettua purjealusta.

huhtikuu

1. huhtikuuta – Junaliikenne Humppilan ja Forssan välisellä yksityisellä, 23 kilometrin pituisella kapearaiteisella rautatiellä päättyi.
1. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti säveltäjä Einojuhani Rautavaaran, taidegraafikko Pentti Kaskipuron sekä näyttelijätär Eeva-Kaarina Volasen uusiksi taiteilijaprofessoreiksi.
5. huhtikuuta – Suomessa valtiosääntökomitea antoi välimietintönsä. Komitean enemmistö kannatti muun muassa eduskunnan vallan lisäämistä presidentin vallan kustannuksella sekä presidentin uudelleenvalinnan rajoittamista kahteen kauteen. Komitea ehdotti myös perusoikeuksiin lisättäväksi oikeuden ihmisarvoiseen elämään, työpaikkana, toimeentulon turvaan, asuntoon, terveyden- ja sairaanhoitoon, sivistykseen, kykyjen mukaiseen koulutukseen, lepoon ja virkistykseen sekä viihtyisään ja turmeltumattomaan elinympäristöön.^[1]
5. huhtikuuta – Jääkiekon MM-kisat alkoivat Helsingissä. Kisoissa tuomittiin ensimmäisen kerran jääkiekon historiassa kaksi pelaajaa dopingista, ruotsalainen Ulf Nilsson ja suomalainen Stig Wetzell, minkä vuoksi Suomi tuomittiin hävinneeksi Tšekkoslovakialle ja Ruotsi Puolalle.^[1]
6. huhtikuuta – Ruotsalainen yhtye ABBA voitti Euroviisut Brightonissa kappaleellaan ”Waterloo”.
10. huhtikuuta – Israelin pääministeri Golda Meir jätti hallituksensa eronpyynnön lokakuun 1973 sotaa tutkineen komitean julkaistua raporttinsa.
15. huhtikuuta – Armeija kaappasi vallan Nigeriassa.
25. huhtikuuta – Neilikkavallankumous Portugalissa: nuoret upseerit kaappasivat vallan ja diktatuuri kukistui. Tapauksen muistoksi vietetään ”vapauden päivää” (Dia da Liberdade).
27. huhtikuuta – Neuvostoliittolainen matkustajakone syöksyi maahan lähellä Leningradia. Kaikki koneessa olleet 118 ihmistä saivat surmansa.
28. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalaiset evakuoitiin Saigonista (nykyisin Hồ Chí Minhin kaupunki).
29. huhtikuuta – Juhani Raiskinen nimitettiin Suomen Kansallisoopperan johtajaksi Leif Segerstamin pyydettyä eroa.

toukokuu

3. toukokuuta – Kalevi Keihäsen johtamat matkatoimisto Keihäsmatkat Oy ja lentoyhtiö Spear Air Oy keskeyttivät toimintansa Helsingin Osakepankin lopetettua yhtiöiden rahoittamisen. Yli 200 työntekijää irtisanottiin. Tapahtumahetkellä yhtiöillä oli yli 1800 matkustajaa ulkomailla.
5. toukokuuta – Suomessa alettiin jakaa ulkomaisille matkailijoille käyttäytymisopasta matkailun aiheuttamien lieveilmiöiden vähentämiseksi.
6. toukokuuta – Ilmailuhallitus määräsi lentoyhtiö Spear Airin lentokoneet lentokieltoon.
7. toukokuuta – Saksan liittokansleri Willy Brandt erosi tehtävästään, kun hänen läheinen avustajansa Günter Guillaume paljastui itäsaksalaiseksi vakoojaksi.
8. toukokuuta – Keihäsmatkat Oy jätti konkurssianomuksen Helsingin raastuvanoikeudelle.
9. toukokuuta – Suomen kommunistisen puolueen sisäinen kiista paheni, kun Arvo Hautala syytti Taisto Sinisaloa siitä, että tämä oli Moskovan-vierailunsa aikana valheellisilla väitteillä ja puolitotuuksilla halunnut sotkea puoluekiistan Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin. Sinisalo puolestaan syytti Hautalaa provokaatiosta sekä Suomen ja Neuvostoliiton kommunististen puolueiden suhteiden vahingoittamisesta.
10. toukokuuta – Zhaotongin prefektuurissa Kiinassa sattunut maanjäristys surmasi tuhansia.
11. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa vetosivat Chilen sotilashallitukseen, ettei Chilen poliittisissa oikeudenkäynneissä langetettaisi kuolemantuomioita.
16. toukokuuta – Saksan liittotasavallan uusi liittokansleri Helmut Schmidt vannoi virkavalansa.
18. toukokuuta – Intia räjäytti kuudentena ydinasevaltiona ensimmäisen ydinpomminsa, ”Hymyilevän Buddhan”.
19. toukokuuta – Ranskan uudeksi presidentiksi, yllättäen kuolleen Georges Pompidoun seuraajaksi, valittiin silloinen valtiovarainministeri Valéry Giscard d'Estaing. Hän astui virkaansa 27. toukokuuta.
20. toukokuuta – Seitsemän elinkeinoelämän järjestöä perusti Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), jonka puheenjohtajaksi valittiin Päiviö Hetemäki.
25. toukokuuta – Perustuslaillinen Kansanpuolue piti ensimmäisen puoluekokouksensa. Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth.
28. toukokuuta – Veikko Vennamo kannettiin ulos Eduskunnan täysistunnosta. Vennamolle oli nyt jo neljännen kerran lyhyen ajan sisällä määrätty kahden viikon työskentelykielto.

kesäkuu

1. kesäkuuta – 29 ihmistä kuoli ja 75 loukkaantui Nypro-yhtiön kemiantehtaan räjähdyksessä Flixboroughin kylässä Isossa-Britanniassa. Kahdeksan hehtaarin tehdasalueen tuhonneen räjähdyksen syyksi epäiltiin kaasuvuotoa.
1. kesäkuuta – Suomen Kommunistinen Puolue vietti julkisen toimintansa 30-vuotisjuhlia.
2. kesäkuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto vietti 30-vuotisjuhliaan.
3. kesäkuuta – Työväenpuolueen johtaja Jitzhak Rabin muodosti Israelin uuden hallituksen. Hän vakuutti, ettei Israel missään tapauksessa vetäytyisi vuoteen 1967 saakka voimassa olleille rajoille, joita oli hänen mukaansa mahdoton puolustaa.
6. kesäkuuta – Ruotsin uusi perustuslaki muutti maan virallisesti parlamentaariseksi monarkiaksi.
8. kesäkuuta – Marttaliitto vietti 75-vuotisjuhliaan.
11. kesäkuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger uhkasi Itävaltaan suuntautuneen vierailunsa aikana erota virastaan, elleivät syytökset hänen osuudestaan Watergate-skandaaliin lopu.
12. kesäkuuta – Tanskan kansankäräjät kumosi kansanedustaja Mogens Glistrupin parlamentaarisen koskemattomuuden, jotta hänen epäillyt verokavalluksensa voitaisiin tutkia.
13. kesäkuuta – Jalkapallon MM-kisat alkoivat Länsi-Saksassa
17. kesäkuuta – Ison-Britannian parlamentti joutui IRA:n pommihyökkäyksen kohteeksi. Parlamenttitalo vaurioitui pahoin ja 11 ihmistä loukkaantui.
24. kesäkuuta – Bodøn lento-onnettomuus – Saamelaisvaltuuskuntaa Ivalosta Bodøhön kuljettanut Beechcraft Bonanza katosi jäljettömiin vähän ennen laskeutumista.^[6]
27. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon saapui viikon pituiselle viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon.
29. kesäkuuta – Isabel Perón valittiin Argentiinan väliaikaiseksi presidentiksi hänen miehensä Juan Perónin sairastuttua vakavasti. Juan Perón kuoli 1. heinäkuuta.

heinäkuu

1. heinäkuuta – Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulivat voimaan koko Suomessa. Käytäntöä oli kokeiltu seitsemän eteläisen läänin alueella 1. elokuuta 1973 alkaen ja nopeusrajoitusten oli todettu huomattavasti parantaneen liikenneturvallisuutta.
1. heinäkuuta – Automaattinen puhelinliikenne Suomesta Pohjoismaihin ja Länsi-Saksaan alkoi.
5. heinäkuuta – 11 ihmistä kuoli ja lähes 20 loukkaantui turistibussin ja rekka-auton törmäyksessä valtatie 4:llä Laukaassa. Ylinopeutta ajanut alankomaalainen turistibussi oli onnettomuushetkellä ohittamassa toista autoa ja törmäsi vastaan tulleen rekka-auton perävaunuun, joka oli kääntynyt äkkijarrutuksessa tielle poikittain. Kaksi vakavasti loukkaantunutta turistibussin matkustajaa kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa.
7. heinäkuuta – Länsi-Saksa kaatoi jalkapallon MM-finaalissa Münchenissä Hollannin 2–1, voittomaalin teki Gerd Müller.
15. heinäkuuta – Sotilasvallankaappaus syrjäytti presidentti Makarioksen Kyproksella.
19. heinäkuuta – Prinssi Juan Carlos nimitettiin Espanjan vt. valtionpäämieheksi Francisco Francon sairauden vuoksi.
19. heinäkuuta – Suomen Tukholman-suurlähettiläs Max Jakobson valittiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaksi.
20. heinäkuuta – Kyproksen kriisi: Turkin joukot valtasivat Kyproksen turkkilaisen pohjoisosan.
23. heinäkuuta – Kreikan sotilashallitus kaatui.

elokuu

4. elokuuta – Pommi räjähti junassa Italian ja Saksan välillä. Italialaiset uusfasistit ottivat vastuun.
8. elokuuta – Watergate-skandaali: Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon erosi virasta ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä. Varapresidentti Gerald Fordista tuli uusi presidentti.
9. elokuuta – Pohjola-Norden-järjestö vietti 50-vuotisjuhlansa Helsingin Finlandia-talossa.
11. elokuuta – Ainakin 2000 ihmistä sai surmansa monsuunisateiden aiheuttamissa tulvissa Bangladeshissä.
24. elokuuta – Porin Mäntyluodosta hinattiin merelle ensimmäinen Suomessa rakennettu öljynporauslautta Pentagone 84. Se oli suurin Suomessa koskaan valmistettu esine.
26. elokuuta – Israel järjesti suuret sotaharjoitukset. Egypti ja Syyria määräsivät joukkonsa hälytystilaan Israelin vastaisilla rajoillaan.

syyskuu

1. syyskuuta – Yleisurheilun EM-kisat alkoivat Roomassa. Suomi sijoittui mitalitaulukossa 5:nneksi saamalla 10 mitalia, joista 4 kultaista.
3. syyskuuta – Alankomaiden kuningatar Juliana ja prinssi Bernhard saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
4. syyskuuta – Yhdysvallat ja Itä-Saksa solmivat diplomaattisuhteet.
6. syyskuuta – Ruotsin hallitus vapautti eversti Stig Wennerströmin, joka oli vuonna 1964 tuomittu elinkautiseen vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Wennerströmin vankeustuomio oli syksyllä 1973 muutettu 20 vuodeksi.
8. syyskuuta – Yhdysvaltain uusi presidentti Gerald Ford armahti edeltäjänsä Richard Nixonin kaikista Watergate-jutun vuoksi nostetuista syytteistä. Fordin päätöstä arvosteltiin laajalti.
11. syyskuuta – Kansanedustaja Raimo Ilaskivi vaati Kokoomuksen puhdistamista vasemmistovoimista. Ilaskiven hyökkäyksen pääkohteena oli ”remonttimiesten” johtohahmo, kansanedustaja Juha Vikatmaa.
12. syyskuuta – Etiopian viimeinen keisari Haile Selassie syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksessa.^[1]
13. syyskuuta – Japanin punainen armeija valtasi Ranskan lähetystön Haagissa Alankomaissa. He saivat vapaaksi jäsenensä Yatuka Fumiyan, 300 000 dollaria ja lennon Jemenin Adeniin.
16. syyskuuta – Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford myönsi ehdollisen armahduksen Vietnamin sodasta karanneille ja asepalvelusta vältelleille miehille.
17. syyskuuta – Bangladesh, Grenada ja Guinea-Bissau hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi, jolloin jäsenmaiden lukumäärä nousi 138:aan.
26. syyskuuta – Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP) katkaisi suhteensa Palestiinan vapautusjärjestöön. PFLP arvosteli PLO:ta liian läheisistä suhteista Yhdysvaltoihin.
28. syyskuuta – Portugalin presidentti António de Spínola teki maltillisten voimien vallankaappausyrityksen vasemmistolaista hallitusta vastaan. Yritys epäonnistui ja Spínola joutui eroamaan.
30. syyskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson siirtyi Hufvudstadsbladetin päätoimittajaksi. Hänen seuraajakseen nimitettiin puolustusministeri Kristian Gestrin ja uudeksi puolustusministeriksi varatuomari Carl-Olaf Homén.

lokakuu

1. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta juhli perustamisensa 25-vuotispäivää. Huomiota herätti, etteivät valtion perustajat Mao Zedong ja Zhou Enlai osallistuneet julkisiin juhlallisuuksiin.
6. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta aloitti perustamisensa 25-vuotisjuhlallisuuksien viettämisen.
6. lokakuuta – Anjalassa ja Sippolassa sekä Jepualla, Munsalassa, Uudessakaarlepyyssä ja Uudenkaarlepyyn maalaiskunnassa järjestettiin tulevien kuntaliitosten vuoksi ylimääräiset kunnallisvaalit.
7. lokakuuta – Kööpenhaminassa alkoi oikeudenkäynti veropetoksiin syyllistynyttä kansanedustaja Mogens Glistrupia vastaan.
8. lokakuuta – Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisestä kehkeytyi skandaali, kun paljastui, että japanilaiset poliitikot ja talouselämän edustajat olivat painostaneet Norjan Nobel-komiteaa myöntämään puolet palkintosummasta Japanin entiselle pääministerille Eisaku Satōlle tämän myötävaikutuksella. Toinen puoli rauhanpalkinnosta myönnettiin Irlannin entiselle ulkoministerille Seán MacBridelle.
14. lokakuuta – Neuvostoliiton presidentti Nikolai Podgornyi saapui nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen. Vierailun aikana sovittiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen energiayhteistyön lisäämisestä.
15. lokakuuta – Helsingin Finlandia-talossa pidettiin Suomi-Neuvostoliitto-Seuran 30-vuotisjuhla, johon osallistuivat presidentit Urho Kekkonen ja Nikolai Podgornyi.
17. lokakuuta – UH-60 Black Hawkin ensilento.
21. lokakuuta – Pekka Oivio valittiin SAK:n uudeksi puheenjohtajaksi.^[1]
23. lokakuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1980 talvikisat Yhdysvaltain Lake Placidille ja kesäkisat Moskovalle.
31. lokakuuta – Suomen pisin rautatietunneli, lähes 4,3 kilometriä pitkä Lahdenvuoren tunneli, valmistui rakenteilla olleella Jämsän ja Jyväskylän välisellä rataosalla Korpilahdella.

marraskuu

10. marraskuuta – Keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eino Uusitalo ehdotti Moskovan välirauhan (1944) solmimispäivän, 19. syyskuuta, korottamista toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Ehdotus herätti laajalti ärtymystä, ja Uusitalo joutui pyytämään puhettaan myöhemmin anteeksi.
10. marraskuuta – Ryhmä Ugandan armeijan sotilaita yritti syöstä vallasta maan johtajan Idi Aminin. Kaappaushanke kukistettiin nopeasti.
12. marraskuuta – YK:n yleiskokous päätti sulkea Etelä-Afrikan toistaiseksi järjestön toiminnan ulkopuolelle sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
19. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa saapui nelipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
19. marraskuuta – Vasemmistopuolueet kärsivät tappion Suomen oppikouluissa ja lukioissa pidetyissä kouluneuvostovaaleissa.
20. marraskuuta – Svenska Dagbladet kirjoitti Neuvostoliiton Suomen-suurlähettilään Vladimir Stepanovin pyrkivän vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan muun muassa antamalla ohjeita kommunisteille. Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen ulkoministeriö torjuivat väitteen.
21. marraskuuta – Birminghamissa kahdessa pubissa räjähti pommi, 21 ihmistä kuoli.
22. marraskuuta – YK:n yleiskokous myönsi Palestiinan vapautusjärjestölle tarkkailijan aseman. PLO:n johtaja Jasser Arafat sai valtionpäämiehen vastaanoton aloittaessaan yleiskokouksessa keskustelun Palestiinan kysymyksestä.
23. marraskuuta – Etiopian sotilashallitus Dergin välienselvittelyssä surmattiin ”verilauantaina” 59 poliittista vankia, mukaan lukien Dergin enemmistön linjaa vastustanut kenraali Aman, ja keisarin vävy, entinen puolustusministeri kenraali Abiye Abebe.^[7]
25. marraskuuta – Queen-yhtyeen toistaiseksi ainoa Suomen keikka oli Helsingissä
28. marraskuuta – Etiopian sotilashallituksen johtajaksi nimitettiin kenraali Teferi Bante.

joulukuu

2. joulukuuta – Tasavallan presidentin puoliso, rouva Sylvi Kekkonen kuoli. Itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa peruttiin.
2. joulukuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Juha Vikatmaa teki itsemurhan kesämökillään Kustavissa. Hänen tilalleen Eduskuntaan nousi Arto Lampinen.
2. joulukuuta – Demarin pakinoitsija Simo Juntunen (Simppa) erotettiin toimestaan poliittisista syistä. SDP:n oikeaan laitaan lukeutuneen Juntusen linjan katsottiin olevan ristiriidassa puolueen ja lehden linjan kanssa. SDP:n puoluetoimikunta hyväksyi Juntusen irtisanomisen 5. joulukuuta.
7. joulukuuta – Kyproksen syrjäytetty presidentti, arkkipiispa Makarios III palasi lähes puolen vuoden maanpaosta kotimaahansa.
7. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat juoksija Riitta Salinin vuoden parhaaksi urheilijaksi.
10. joulukuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn vastaanotti Tukholmassa hänelle vuonna 1970 myönnetyn Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
10. joulukuuta – Yhdysvaltain senaatti vahvisti Nelson A. Rockefellerin valinnan uudeksi varapresidentiksi.
13. joulukuuta – Malta muuttui tasavallaksi.
17. joulukuuta – Kenraali Augusto Pinochet valittiin virallisesti Chilen presidentiksi.
20. joulukuuta – Hurriganes-yhtyeen "Get on" voitti European Pop Juryn.
22. joulukuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö ryhtyi tutkimaan tiedustelupalvelu CIAn toimintaa sen jälkeen, kun New York Times oli paljastanut, että CIA oli laittomasti vakoillut 1950-luvulta lähtien noin 10 000 Yhdysvaltain kansalaista. Vakoilua oli tapahtunut erityisesti Richard Nixonin presidenttikaudella ja sen kohteina olivat olleet muiden muassa toisinajattelijat ja Vietnamin sodan vastustajat.
23. joulukuuta – Fort Worthin katoamistapaus: kolme tyttöä katosi käydessään Fort Worthin Seminary South Shopping Centerissä jouluostoksilla.
28. joulukuuta – Noin 5 000 ihmistä sai surmansa Pakistanin pohjoisosaa koetelleessa maanjäristyksessä.

tuntematon päivämäärä

Suomessa oli asumistuotannon ”hullu vuosi”.
Pirkkalan kunnassa Pirkanmaalla aloitettiin syksyllä historian opetuksen kokeilu, jonka oppimateriaalina oli maisteri Antti Penttilän laatimaksi ilmoitettu ”Pirkkalan moniste”.
heinäkuu: Yhdysvallat nosti Tyynellä valtamerellä uponneen Neuvostoliiton laivaston sukellusvene K-129:n hylyn osan projekti Azorianissa.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

7. tammikuuta – Matti Ristinen, suomalainen näyttelijä
9. tammikuuta – Niko Mikkola, suomalainen jääkiekkoilija
9. tammikuuta – Ranya Paasonen, intialais-suomalainen kirjailija
12. tammikuuta – Tor Arne Hetland, norjalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
13. tammikuuta – Mira Kunnasluoto, suomalainen laulajatar
16. tammikuuta – Katherine Moss (”Kate Moss”), englantilainen malli
20. tammikuuta – Alvin Harrison, yhdysvaltalainen pikajuoksija
21. tammikuuta – Sami Kuronen, suomalainen radio- ja tv-juontaja
22. tammikuuta – Sami Helenius, suomalainen jääkiekkoilija
23. tammikuuta – Sampsa Astala (”Kita”/"Stala"), suomalainen rock-muusikko (euroviisuvoittaja) ("Lordi")
27. tammikuuta – Ole Einar Bjørndalen, norjalainen ampumahiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
28. tammikuuta – Kari Traa, norjalainen freestyle-hiihtäjä (olympiavoittaja)
30. tammikuuta – Christian Bale, brittiläinen näyttelijä
30. tammikuuta – Olivia Colman, englantilainen näyttelijä
31. tammikuuta – Sade Kahra, ruotsinsuomalainen valokuvaaja
5. helmikuuta – Juha Tapio, suomalainen poplaulaja, sanoittaja, säveltäjä ja kitaristi
8. helmikuuta – Guy-Manuel de Homem-Christo, ranskalainen muusikko
12. helmikuuta – Toranosuke Takagi, japanilainen Formula 1 -kuljettaja
13. helmikuuta – Robert Peter Williams (”Robbie Williams”), englantilainen pop-laulaja ("Take That")
14. helmikuuta – Antti Kaikkonen, suomalainen poliitikko ja ministeri
14. helmikuuta – Tuomas Kytömäki, suomalainen näyttelijä
14. helmikuuta – Philippe Léonard, belgialainen jalkapalloilija
15. helmikuuta – Maija Nissinen, suomalainen kemisti ja professori
15. helmikuuta – Tomi Putaansuu (”Mr. Lordi”), suomalainen laulaja, maskeeraaja, taidemaalari (euroviisuvoittaja) ("Lordi")
15. helmikuuta – Alexander Wurz, itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja
17. helmikuuta – Kaoru Niikura (”Kaoru”), japanilainen kitaristi ja säveltäjä ("Dir en grey")
18. helmikuuta – Jevgeni Kafelnikov, venäläinen tennispelaaja
20. helmikuuta – Antti Sumiala, suomalainen jalkapalloilija
21. helmikuuta – Ville Skinnari, suomalainen jääkiekkoilija, SDP:n kansanedustaja ja ministeri
22. helmikuuta – Tomi Metsäketo, suomalainen laulaja
22. helmikuuta – Pulsedriver, Slobodan Petrovic Jr., saksalainen muusikko
25. helmikuuta – Jani Kemppinen, suomalainen kosketinsoittaja
26. helmikuuta – Sébastien Loeb, ranskalainen ralliautoilija (kuusinkertainen maailmanmestari)
26. helmikuuta – Juho Milonoff, suomalainen näyttelijä
26. helmikuuta – Martina Zellner, saksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
28. helmikuuta – Janne Lahtela, suomalainen kumparelaskija (olympiavoittaja)
2. maaliskuuta – Wille Mäkelä, suomalainen curling-pelaaja
3. maaliskuuta – David Faustino, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. maaliskuuta – Ariel Ortega, argentiinalainen jalkapalloilija
6. maaliskuuta – Miika Tenkula, suomalainen kitaristi ("Sentenced") (k. 2009)
12. maaliskuuta – Diana Widmaier Picasso, ranskalainen taidehistorioitsija
16. maaliskuuta – Farid Ghazi, algerialainen jalkapalloilija
16. maaliskuuta – Adel Nefzi, tunisialainen jalkapallomaalivahti
17. maaliskuuta – Tõnis Kasemets, virolainen autourheilija
18. maaliskuuta – Arsi Harju, suomalainen kuulantyöntäjä (olympiavoittaja)
21. maaliskuuta – José Clayton, brasilialais-tunisialainen jalkapalloilija
22. maaliskuuta – Marcus Camby, yhdysvaltalainen koripalloilija
24. maaliskuuta – Alyson Hannigan, yhdysvaltalainen näyttelijä
30. maaliskuuta – Sigbjørn Gjelsvik, norjalainen keskustapoliitikko
31. maaliskuuta – Jani Sievinen, suomalainen uimari

huhtikuu–kesäkuu

7. huhtikuuta – Hannakaisa Heikkinen, suomalainen Keskustan kansanedustaja
8. huhtikuuta – Lasse Ottesen, norjalainen mäkihyppääjä
9. huhtikuuta – Jennifer Marie Massoli (”Jenna Jameson”), yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
11. huhtikuuta – Tricia Helfer, kanadalainen malli ja näyttelijä
11. huhtikuuta – Alexander Kuoppala, suomalainen kitaristi
12. huhtikuuta – Belinda Emmett, australialainen näyttelijä ja laulaja (k. 2006)
12. huhtikuuta – Roman Hamrlík, tšekkiläinen jääkiekkoilija
12. huhtikuuta – Marley Shelton, yhdysvaltalainen näyttelijä
12. huhtikuuta – Sylvio Mendes Campos Junior (”Sylvinho”), brasilialainen jalkapalloilija
13. huhtikuuta – Sergei Gontšar, venäläinen jääkiekkoilija
13. huhtikuuta – Martin Höllwarth, itävaltalainen mäkihyppääjä
17. huhtikuuta – Victoria Beckham (”Posh Spice”), englantilainen laulaja (Spice Girls)
21. huhtikuuta – Bård Eithun, norjalainen rumpali (Emperor)
22. huhtikuuta – Shavo Odadjian, armenialais-yhdysvaltalainen basisti (System of a Down)
24. huhtikuuta – Eric Kripke, yhdysvaltalainen televisiokäsikirjoittaja, tuottaja ja -ohjaaja
28. huhtikuuta – Penélope Cruz, espanjalainen näyttelijätär
7. toukokuuta – Breckin Meyer, yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvatuottaja
8. toukokuuta – Guilherme de Cássio Alves, brasilialainen jalkapalloilija
8. toukokuuta – Jon Tickle, brittiläinen tv-esiintyjä
10. toukokuuta – Sylvain Wiltord, ranskalainen jalkapalloilija
15. toukokuuta – Ahmet Zappa, yhdysvaltalainen muusikko, näyttelijä ja kirjailija (Frank Zapan poika)
16. toukokuuta – Laura Pausini, italialainen pop-laulajatar
20. toukokuuta – Stanislav Markelov, venäläinen asianajaja ja ihmisoikeusaktivisti (k. 2009)
20. toukokuuta – Mikael Stanne, ruotsalainen laulaja ja kitaristi
24. toukokuuta – Florence Baverel-Robert, ranskalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
24. toukokuuta – Dash Mihok, yhdysvaltalainen näyttelijä
28. toukokuuta – Romain Duris, ranskalainen näyttelijä
29. toukokuuta – Marc Gené, espanjalainen Formula 1 -kuljettaja
30. toukokuuta – Lamont Coleman (”Big L”), yhdysvaltalainen rap-laulaja (k. 1999)
1. kesäkuuta – Alanis Morissette, kanadalainen laulaja ja sanoittaja
3. kesäkuuta – Jonne Järvelä, suomalainen folk metal -laulaja ja kitaristi
4. kesäkuuta – Tuomas Kyrö, suomalainen kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä
7. kesäkuuta – Mahesh Bhupathi, intialainen tennispelaaja
9. kesäkuuta – Johan Golden, norjalainen koomikko ja juontaja
12. kesäkuuta – Karen Hækkerup, tanskalainen poliitikko
14. kesäkuuta – Sutan Amrull, yhdysvaltalainen drag-artisti ja meikkitaiteilija
15. kesäkuuta – Marzio Bruseghin, italialainen maantiepyöräilijä
18. kesäkuuta – Vincenzo Montella, italialainen jalkapalloilija
27. kesäkuuta – Christopher O’Neill, brittiläis-yhdysvaltalainen liikemies, Ruotsin prinsessa Madeleinen aviomies

heinäkuu–syyskuu

5. heinäkuuta – Márcio Amoroso, brasilialainen jalkapalloilija
7. heinäkuuta – Liv Grete Poirée, norjalainen ampumahiihtäjä
7. heinäkuuta – Kārlis Skrastiņš, latvialainen jääkiekkoilija
9. heinäkuuta – Nikola Sarcevic, serbialais-ruotsalainen basisti ja laulaja
12. heinäkuuta – Sharon den Adel, alankomaalainen laulaja (Within Temptation)
13. heinäkuuta – Jarno Trulli, italialainen Formula 1 -kuljettaja
16. heinäkuuta – Terhi Kokkonen, suomalainen laulaja
17. heinäkuuta – Claudio López, argentiinalainen jalkapalloilija
22. heinäkuuta – Magomed Ibragimov, makedonialainen vapaapainija
22. heinäkuuta – Franka Potente, saksalainen elokuvanäyttelijä
23. heinäkuuta – Maurice Greene, yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
24. heinäkuuta – Atsuhiro Miura, japanilainen jalkapalloilija
28. heinäkuuta – Aléxis Tsípras, Kreikan pääministeri
29. heinäkuuta – Mikaela Ingberg, suomalainen keihäänheittäjä
30. heinäkuuta – Hugo Morales, argentiinalainen jalkapalloilija
30. heinäkuuta – Hilary Swank, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
31. heinäkuuta – Emilia Fox, brittiläinen näyttelijätär
3. elokuuta – Petteri Kaijasilta, suomalainen jalkapalloilija
5. elokuuta – Krista Kiuru, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja ministeri
8. elokuuta – Manjul Bhargava, kanadalainen matemaatikko ja Fieldsin mitalisti
9. elokuuta – Raphaël Poirée, ranskalainen ampumahiihtäjä
11. elokuuta – Jussi Nuorela, suomalainen jalkapalloilija ja valmentaja
13. elokuuta – Niklas Sundin, ruotsalainen kitaristi
16. elokuuta – Didier Cuche, sveitsiläinen alppihiihtäjä (maailmanmestari)
16. elokuuta – Tomasz Frankowski, puolalainen jalkapalloilija ja poliitikko
16. elokuuta – Robin Hull, suomalainen snookerin pelaaja
16. elokuuta – Outi Mäkelä, suomalainen kokoomuksen kansanedustaja
20. elokuuta – Misha Collins, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. elokuuta – Konstantin Novoselov, vuoden 2004 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut venäläis-brittiläinen fyysikko, grafeenin löytäjä
27. elokuuta – Emmanuel Fernandez (”Manny Fernandez”), kanadalainen jääkiekkomaalivahti
27. elokuuta – Andy Karl, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
31. elokuuta – Teruyoshi Itō, japanilainen jalkapalloilija
3. syyskuuta – Clare Kramer, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. syyskuuta – Martin Gerber, sveitsiläinen jääkiekkoilija
4. syyskuuta – Carmit Bachar, yhdysvaltalainen laulaja ja tanssija (Pussycat Dolls)
6. syyskuuta – Tim Henman, brittiläinen tennispelaaja
7. syyskuuta – Glenn Ljungström, ruotsalainen kitaristi
10. syyskuuta – Ryan Phillippe, yhdysvaltalainen näyttelijä
14. syyskuuta – Laura Sippola, suomalainen pianisti, laulaja ja lauluntekijä
16. syyskuuta – Robel Teklemariam, etiopialainen hiihtäjä
17. syyskuuta – Rasheed Wallace, yhdysvaltalainen koripalloilija
19. syyskuuta – Hanna Mäntylä, suomalainen poliitikko ja ministeri
19. syyskuuta – Jimmy Fallon, yhdysvaltalainen juontaja ja koomikko
19. syyskuuta – Victoria Silvstedt, ruotsalainen malli ja laulaja

lokakuu–joulukuu

5. lokakuuta – Sofía Mazagatos, espanjalainen malli ja näyttelijä, Miss Espanja 1991
8. lokakuuta – Kōji Murofushi, japanilainen moukarinheittäjä (olympiavoittaja)
9. lokakuuta – Janne Lehtinen, suomalainen kitaristi ja laulaja (Mummypowder)
11. lokakuuta – Greg Poehler, yhdysvaltalainen näyttelijä, koomikko, tuottaja ja käsikirjoittaja
16. lokakuuta – Paul Kariya, kanadalainen jääkiekkoilija
17. lokakuuta – Janne Puurtinen (”Emerson Burton”), suomalainen kosketinsoittaja (HIM)
18. lokakuuta – Anders Lange, norjalainen poliitikko (s. 1904)
22. lokakuuta – Miroslav Šatan, slovakialainen jääkiekkoilija
22. lokakuuta – Markus Huitsi, suomalainen iskelmälaulaja
26. lokakuuta – Aki Parviainen, suomalainen keihäänheittäjä
28. lokakuuta – Joaquin Phoenix (”Leaf Phoenix”), puertoricolaissyntyinen näyttelijä (Gladiator)
30. lokakuuta – Martin Henriksson, ruotsalainen muusikko
3. marraskuuta – Ella Kanninen, suomalainen toimittaja ja juontaja
9. marraskuuta – Alessandro Del Piero, italialainen jalkapalloilija
10. marraskuuta – Niko Hurme (”Kalma”), suomalainen basisti (Lordi)
11. marraskuuta – Leonardo DiCaprio, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
12. marraskuuta – Alessandro Birindelli, italialainen jalkapalloilija
13. marraskuuta – Sergei Rjazanski, venäläinen kosmonautti
15. marraskuuta – Juha-Pekka Leppäluoto, suomalainen muusikko (Charon)
18. marraskuuta – Petter Solberg, norjalainen ralliautoilija
23. marraskuuta – Saku Koivu, suomalainen jääkiekkoilija
23. marraskuuta – Katja Taimela, suomalainen SDP:n kansanedustaja
5. joulukuuta – Tomasz Rejek (”Reyash”), puolalainen basisti ja laulaja
8. joulukuuta – Björn Hlynur Haraldsson, islantilainen näyttelijä
10. joulukuuta – Meg White, yhdysvaltalainen rumpali (The White Stripes)
11. joulukuuta – Óscar Gutiérrez Rubio (”Rey Mysterio”), meksikolainen show-painija
13. joulukuuta – Nick McCarthy, englantilainen muusikko
17. joulukuuta – Sarah Paulson, yhdysvaltalainen näyttelijä
17. joulukuuta – Giovanni Ribisi, yhdysvaltalainen näyttelijä
18. joulukuuta – Kari Byron, yhdysvaltalainen televisiopersoona
19. joulukuuta – Mikko Paananen (”Migé Amour”), suomalainen basisti (HIM)
20. joulukuuta – Pietro Piller Cottrer, italialainen hiihtäjä
20. joulukuuta – Andô Daisuke (”Die”), japanilainen kitaristi (Dir en grey)
22. joulukuuta – Christian Hoffmann, itävaltalainen hiihtäjä
23. joulukuuta – Agustín Delgado, ecuadorilainen jalkapalloilija
23. joulukuuta – Mieszko Talarczyk, puolalainen muusikko (Nasum) (k. 2004)
28. joulukuuta – Wilson Kirwa, kenialais-suomalainen juoksija
28. joulukuuta – Ville Pernaa, suomalainen poliittisen historian tutkija, Suomen Kuvalehden päätoimittaja
30. joulukuuta – Johanna Sällström, ruotsalainen näyttelijä (k. 2007)
31. joulukuuta – Mika Tepsa, suomalainen drag-artisti

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1974 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Ilmo Nurmela, suomalainen yritysjohtaja, ministeri ja vuorineuvos (s. 1903)
2. tammikuuta – Woodward Maurice Ritter (”Tex Ritter”), yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja säveltäjä (s. 1905)
14. tammikuuta – Östen Undén, ruotsalainen lakimies ja poliitikko (s. 1886)
15. tammikuuta – Charles Rosher, brittiläinen elokuvaaja (s. 1885)
15. tammikuuta – Josef Smrkovský, tšekkoslovakialainen poliitikko (s. 1911)
18. tammikuuta – Bill Finger, yhdysvaltalainen sarjakuvantekijä (s. 1914)
21. tammikuuta – Samuel Goldwyn, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1879)
22. tammikuuta – Antanas Sniečkus, liettualainen kommunistipoliitikko, Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan pääsihteeri (s. 1903)
25. tammikuuta – Jarkko Herala, suomalainen näyttelijä (s. 1952)
27. tammikuuta – Giorgios Grivas, kyprokselainen EOKA-järjestön johtaja (s. 1897)
27. tammikuuta – Leo Geyr von Schweppenburg, saksalainen maavoimien panssarikenraali (s. 1886)
31. tammikuuta – Schmuel Gelbfisz (”Samuel Goldwyn”), yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1882)
31. tammikuuta – Emil Väre, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1885)
3. helmikuuta – Einar Sundström, suomalainen pääjohtaja (Yleisradio) (s. 1899)
4. helmikuuta – Satyendra Bose, intialainen matemaatikko ja fyysikko (s. 1894)
5. helmikuuta – Dan Edward Garvey, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja kuvernööri (s. 1886)
6. helmikuuta – Kalle Peronkoski, Kalle Perón, suomalainen elokuvaaja (s. 1908)
15. helmikuuta – Kurt Atterberg, ruotsalainen säveltäjä (s. 1887)
19. helmikuuta – Veikko Kokkola, suomalainen kaupunginjohtaja ja kaupunkineuvos (s. 1911)
19. helmikuuta – Ida Salmi, suomalainen näyttelijä (s. 1885)
21. helmikuuta – Tim Horton, kanadalainen jääkiekkoilija ja liikemies (s. 1930)
3. maaliskuuta – Carl Jacob Burckhardt, sveitsiläinen diplomaatti ja historioitsija (s. 1891)
4. maaliskuuta – Arne Skaug, norjalainen poliitikko (s. 1906)
9. maaliskuuta – Earl Wilbur Sutherland, vuoden 1971 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (s. 1915)
10. maaliskuuta – Hans Ahlmann, ruotsalainen maantieteilijä, tutkimusmatkailija ja diplomaatti (s. 1889)
12. maaliskuuta – Lis Groes, tanskalainen poliitikko (s. 1910)
16. maaliskuuta – Peter Celsing, ruotsalainen arkkitehti ja professori (s. 1920)
17. maaliskuuta – Itze-Leib Schmuilowsky (”Louis Kahn”), virolaissyntyinen arkkitehti (s. 1901)
18. maaliskuuta – Hertta Kuusinen, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (Otto Wille Kuusisen tytär) (s. 1904)
22. maaliskuuta – Peter Revson, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (s. 1939)
22. maaliskuuta – Viggo Starcke, tanskalainen lääkäri ja poliitikko (s. 1895)
26. maaliskuuta – Edward Condon, yhdysvaltalainen fyysikko ja ufojen tutkija (s. 1902)
28. maaliskuuta – Arthur Crudup, yhdysvaltalainen bluesmuusikko (s. 1905)

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Liisa Taxell, suomalainen näyttelijä (s. 1931)
2. huhtikuuta – Georges Pompidou, Ranskan presidentti (s. 1911)
16. huhtikuuta – Paavo Ravila, suomalainen kielitieteilijä ja akateemikko (s. 1902
18. huhtikuuta – Marcel Pagnol, ranskalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja (s. 1895)
19. huhtikuuta – Mohammad Ajub Khan, Pakistanin presidentti (s. 1907)
24. huhtikuuta – William Alexander Abbott (”Bud Abbott”), yhdysvaltalainen näyttelijä ("Abbott ja Costello") (s. 1897)
24. huhtikuuta – Carl August Ehrensvärd, ruotsalainen kenraali (s. 1892)
24. huhtikuuta – Franz Jonas, Itävallan presidentti (s. 1899)
26. huhtikuuta – Mwambutsa IV, Burundin kuningas (s. 1912)
2. toukokuuta – Väinö Pelkonen, suomalainen kirjailija (s. 1894)
9. toukokuuta – Väinö Hervo, suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko (s. 1894)
22. toukokuuta – Olavi Kalela, suomalainen eläintieteilijä (s. 1908)
24. toukokuuta – Edward Kennedy Ellington (”Duke Ellington”), yhdysvaltalainen jazz-säveltäjä ja -muusikko (s. 1899)
26. toukokuuta – Silvio Moser, sveitsiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1941)
9. kesäkuuta – Miguel Ángel Asturias, vuoden 1967 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut guatemalalainen diplomaatti ja kirjailija (s. 1899)
11. kesäkuuta – Eurico Gaspar Dutra, Brasilian presidentti 1946–1951 (s. 1883)
12. kesäkuuta – André Marie, ranskalainen poliitikko, pääministeri 1948 (s. 1897)
15. kesäkuuta – Adolf Sinzinger, saksalainen kenraaliluutnantti (s. 1891)
17. kesäkuuta – Rabbe Enckell, suomalainen kirjailija, taidemaalari ja akateemikko (s. 1903)
18. kesäkuuta – Georgi Žukov, Neuvostoliiton marsalkka (s. 1896)
22. kesäkuuta – Darius Milhaud, ranskalainen säveltäjä ("Les Six") (s. 1892)
23. kesäkuuta – Ale Holopainen, suomalainen kunnallisneuvos ja Keskustapuolueen kansanedustaja (s. 1908)
26. kesäkuuta – Verna Piponius, suomalainen näyttelijä (s. 1894)
28. kesäkuuta – Vannevar Bush, yhdysvaltalainen insinööri ja poliitikko (hypertekstin ja WWW:n esiasteen memexin keksijä) (s. 1890)

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Juan Perón, Argentiinan presidentti (1946–1955 ja 1973–1974) (s. 1895)
6. heinäkuuta – Aladár Paasonen, unkarilaissyntyinen suomalainen eversti (Päämajan tiedustelujaoston päällikkö) (s. 1898)
9. heinäkuuta – Earl Warren, yhdysvaltalainen poliitikko (Kalifornian kuvernööri ja Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puhemies) (s. 1891)
11. heinäkuuta – Pär Lagerkvist, vuoden 1951 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (Barabbas) (s. 1891)
12. heinäkuuta – Björn Feiring, suomalainen lakimies (s. 1903)
12. heinäkuuta – Sonja Ludvigsen, norjalainen poliitikko (s. 1928)
13. heinäkuuta – Patrick M. S. Blackett, vuoden 1948 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko (s. 1897)
15. heinäkuuta – Christine Chubbuck, yhdysvaltalainen uutistoimittaja (itsemurha) (s. 1944)
15. heinäkuuta – Paul Werner Hoppe, saksalainen SS-Sturmbannführer ja keskitysleirin komentaja (s. 1910)
17. heinäkuuta – Georg Klaus, saksalainen filosofi (s. 1912)
20. heinäkuuta – Allen Jenkins, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1900)
24. heinäkuuta – Sir James Chadwick, vuoden 1935 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko (s. 1891)
24. heinäkuuta – Eric Robinson, brittiläinen BBC:n kapellimestari (s. 1908)
25. heinäkuuta – Walter Brennan, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Rio Bravo) (s. 1894)
28. heinäkuuta – Tyyne Paasivuori, suomalainen kansanedustaja (s. 1907)
29. heinäkuuta – Erich Kästner, saksalainen kirjailija (Pojat salapoliiseina) (s. 1899)
6. elokuuta – Yrjö Hakulinen, suomalainen juristi, hovioikeuden presidentti ja Korkeimman oikeuden jäsen (s. 1902)
7. elokuuta – Rosario Castellanos, meksikolainen runoilija (s. 1925)
8. elokuuta – Baldur von Schirach, kansallissosialistisen Saksan nuorisojohtaja (Hitler-Jugend) (s. 1907)
11. elokuuta – Jan Tschichold, saksalainen typografi ja kirjainmuotoilija (s. 1902)
21. elokuuta – Hannes Veivo, suomalainen näyttelijä (s. 1907)
22. elokuuta – Jacob Bronowski, puolalais-englantilainen matemaatikko ja kulttuurintutkija (Ihmisen vaiheet) (s. 1908)
22. elokuuta – Väinö Luutonen, suomalainen näyttelijä (s. 1889)
26. elokuuta – Charles Lindbergh, yhdysvaltalainen lentäjä (s. 1902)
26. elokuuta – Samuli Paronen, suomalainen kirjailija (s. 1917)
3. syyskuuta – Harry Partch, yhdysvaltalainen säveltäjä, muusikko ja soittimentekijä (s. 1901)
4. syyskuuta – Marcel Achard, ranskalainen näytelmäkirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (s. 1899)
8. syyskuuta – Wolfgang Windgassen, saksalainen oopperalaulaja ja -johtaja (s. 1914)
16. syyskuuta – Erkki Ainamo, suomalainen muusikko ja sanoittaja (s. 1908)
21. syyskuuta – Jacqueline Susann, yhdysvaltalainen kirjailija (Nukkelaakso) (s. 1918)
27. syyskuuta – Erik Lindström, suomalainen näyttelijä (s. 1906)
28. syyskuuta – Fjalar Holmberg, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1911)

lokakuu–joulukuu

6. lokakuuta – Helmuth Koinigg, itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1948)
8. lokakuuta – Harry Carney, yhdysvaltalainen barytonisaksofonisti (s. 1910)
9. lokakuuta – Oskar Schindler, saksalainen liike- ja teollisuusmies (s. 1908)
10. lokakuuta – Tuulikki Paananen, suomalainen näyttelijä (s. 1915)
12. lokakuuta – Josef Krips, itävaltalainen kapellimestari (s. 1902)
13. lokakuuta – Ed Sullivan, yhdysvaltalainen televisiopersoona (Ed Sullivan Show) (s. 1901)
23. lokakuuta – Melchior Lengyel, unkarilainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (s. 1880)
24. lokakuuta – David Oistrah, ukrainalainen viulisti (s. 1908)
26. lokakuuta – Thomas J. Herbert, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja kuvernööri (s. 1894)
27. lokakuuta – Rudolf Dassler, saksalainen liikemies, Puma-yhtiön perustaja (s. 1898)
29. lokakuuta – Pentti Renvall, suomalainen historioitsija ja professori (s. 1907)
6. marraskuuta – Paavo Piironen, suomalainen näyttelijä (s. 1943)
7. marraskuuta – Tauno Suontausta, suomalainen lakimies ja ministeri (s. 1907)
9. marraskuuta – Holger Meins, länsisaksalainen terroristi (s. 1941) (nälkälakko)
13. marraskuuta – Vittorio de Sica, italialainen elokuvaohjaaja (Polkupyörävaras) (s. 1901)
13. marraskuuta – Karen Silkwood, yhdysvaltalainen ammattiyhdistysaktiivi (elokuva Silkwood pohjautuu hänen elämäntarinaansa) (s. 1946)
17. marraskuuta – Erskine Childers, Irlannin presidentti (s. 1905)
17. marraskuuta – Kirsten Hansteen, norjalainen poliitikko (s. 1903)
21. marraskuuta – Reino Tolvanen, suomalainen agronomi ja näyttelijä (Tuntematon sotilas) (s. 1920)
23. marraskuuta – Cornelius Ryan, irlantilais-yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1920)
25. marraskuuta – Nicholas Rodney Drake (”Nick Drake”), brittiläinen laulaja ja lauluntekijä (s. 1948)
25. marraskuuta – U Thant, burmalainen poliitikko (neljäs Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri) (s. 1909)
29. marraskuuta – Åke Gartz, suomalainen vuorineuvos, ministeri ja suurlähettiläs (s. 1888)
1. joulukuuta – Sucheta Kripalani, intialainen vapaustaistelija, poliitikko ja Uttar Pradeshin pääministeri 1963–1967 (s. 1908)
2. joulukuuta – Max Weber, sveitsiläinen poliitikko (s. 1897)
2. joulukuuta – Sylvi Kekkonen, suomalainen kirjailija (Amalia) (presidentti Urho Kekkosen puoliso) (s. 1900)
2. joulukuuta – Juha Vikatmaa, suomalainen poliitikko (s. 1941)
4. joulukuuta – Ernst Christiansen, tanskalainen poliitikko (s. 1891)
5. joulukuuta – Paul Hartmann, norjalainen poliitikko (s. 1878)
5. joulukuuta – Zaharia Stancu, romanialainen kirjailija (s. 1902)
9. joulukuuta – Ludwig Weber, itävaltalainen laulaja (s. 1899)
14. joulukuuta – Walter Lippmann, yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1889)
15. joulukuuta – Jørgen Jørgensen, tanskalainen poliitikko (s. 1888)
15. joulukuuta – Anatole Litvak, ukrainalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (s. 1902)
20. joulukuuta – André Jolivet, ranskalainen säveltäjä (s. 1905)
26. joulukuuta – Farid al-Atraš, syyrialainen muusikko, laulaja, lauluntekijä, näyttelijä ja säveltäjä (s. 1915)
26. joulukuuta – Jack Benny, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä (s. 1894)
27. joulukuuta – Amy Vanderbilt, yhdysvaltalainen kirjailija (etikettisääntöjen auktoriteetti) (s. 1908)
28. joulukuuta – Päivö Oksala, suomalainen antiikintutkija (s. 1907)

Nobelin palkinnot

Kirjoja

Kultakaivos – Wilbur Smith
Myrskyn silmä – Patrick White
Helenan askeleissa – Aino Räsänen
Kohti suurta seikkailua – Aino Räsänen
Suo on täynnä taikaa – Maria Lang
Carrie – Stephen King
Maailma on sana – Samuli Paronen

Muuta

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1047–1061. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1975, Otava 1974, Helsinki, s. 37.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1975, s. 37.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1975, s. 42.
↑ Valkoinen auto pysäytti prinsessa Annen ja alkoi silmitön väkivalta – aseistautuneella miehellä oli kylmäävä suunnitelma. Ilta-Sanomat 20.3.2024.
↑ Suomen oma lentomysteeri – 6 katosi jäljettömiin 40 vuotta sitten (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat
↑ The Struggle for Power, 1974-77, Country Studies, U.S. Library of Congress

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1974.