Aleksandr Beljakov

Aleksandr Antonovitš Beljakov (ven. Александр Антонович Беляков, 8. toukokuuta 1905 Vyšni Volotšokin kihlakunnan Jablonkan kylä – 1995[1]) oli tverinkarjalainen karjalan kielen tutkija.

Aleksandr Beljakov syntyi karjalaiseen talonpoikaisperheeseen. Hänet on usein sekoitettu veljeensä Aleksei Beljakoviin.[2] Aleksandr kävi keskikoulun, työskenteli maanviljelijänä ja toimi vuosina 1929–1930 alakoulun opettajana.[1]

Käytyään kolmekuukautisen opettajien täydennyskurssin ja opiskeltuaan vuoden Tverin finanssi- ja talousteknikumissa, Beljakov lähetettiin vuonna 1931 opiskelemaan Leningradin yliopiston filologiseen tiedekuntaan. Hän osallistui opettajansa Dmitri Bubrihin kanssa tverinkarjalaisen kirjakielen luomiseen, laati alakoulun kieliopin (1934), venäläis-karjalaisen oikeinkirjoitussanakirjan (1935) ja vajaakeskikoulun lukukirjoja (1936–1937).[1]

Valmistuttuaan Beljakov suoritti Bubrihin johdolla jatko-opintoja ja toimi Leningradin yliopiston opettajana. Saatuaan jatko-opinnot loppuun hänet lähetettiin vuonna 1940 Karjalan kulttuurin tutkimusinstituuttiin, jossa hän toimi vanhempana tutkijana ja jatkoi työtä kandidaatinväitöskirjansa parissa.[1]

Toisen maailmansodan aikana Beljakov oli linnoitustöissä ja perheensä kanssa evakuoituna Altailla, jossa hän työskenteli Oirot-Turan lääketieteellisessä koulussa. Beljakov kutsuttiin vuoden 1942 lopussa puna-armeijaan, mutta hän joutui pian sairaalaan ja sai vapautuksen asepalvelusta.[1]

Beljakov palasi sodan jälkeen jatko-opintoihinsa ja väitteli filologian kandidaatiksi Tolmatšin karjalaismurteesta vuonna 1947. Hän muutti samana vuonna takaisin Petroskoihin, jossa hän työskenteli Neuvostoliiton tiedeakatemian kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa ja opetti Petroskoin yliopistossa. Beljakov työskenteli karjalan kielen murrekartaston parissa, julkaisi joukon kotiseutunsa murretta käsitteleviä artikkeleita ja osallistui suomen kieliopin laatimiseen. Ennen jäämistään eläkkeelle vuonna 1965 hän omistautui karjalan murteiden tutkimukselle ja laati karjalan murresanakirjaa.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Beljakov Aleksandr Antonovitš Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra. Viitattu 2.7.2021.
  2. ↑ Makarova, Je. A.: A. A. Beljakov: krajeved i prepodavatel Kalininskogo pedagogitšeskogo instituta. Vestnik Tverskogo gosudarstvennogo universiteta. Serija Istorija, 3/2017, s. 60–77. Artikkelin verkkoversio.