Arthur Moeller van den Bruck

Arthur Moeller van den Bruck (23. huhtikuuta 1876 Solingen – 30. toukokuuta 1925 Berliini) oli saksalainen kansallismielinen kulttuurihistorioitsija ja -kriitikko sekä poliittinen teoreetikko. Hän esitteli vuonna 1923 julkaisemassaan teoksessa Das Dritte Reich käsitteen ”kolmas valtakunta”, jota kansallissosialistit myöhemmin käyttivät.^[1][2]

Moeller van den Bruckin vanhemmat olivat rakennusneuvos Ottomar Moeller ja Elisabeth van den Bruck.^[2] Käytyään lukion hän muutti pois Saksasta välttääkseen asepalveluksen ja asui vuosisadanvaihteesta alkaen Ranskassa, Italiassa ja Skandinaviassa. Hän julkaisi vuosina 1904–1910 kahdeksanosaisen saksalaisten historian Die Deutschen, unsere Menschengeschichte, jossa hän jaotteli historiallisia saksalaisia erilaisiin luonnetyyppeihin. Moeller van den Bruck toimitti vuosina 1905–1914 julkaistut ensimmäiset Fjodor Dostojevskin kootut teokset saksaksi.^[1][2] Hän palasi Saksaan vuonna 1907 ja värväytyi vapaaehtoisena armeijaan ensimmäisen maailmansodan puhjettua vuonna 1914. Myöhemmin hän työskenteli Saksan ulkoministeriön lehdistöosastolla.^[2]

Moeller van den Bruckin kirjoitukset kääntyivät nationalistisempaan suuntaan hänen julkaistuaan vuonna 1916 Preussin historiaa käsittelevän teoksen Der Preußische Stil.^[2] Maailmansodan ja Weimarin tasavallan perustamisen jälkeen hän tuli siihen tulokseen, että länsieurooppalaiset valistuksen, liberalismin ja sosialismin aatteet olivat köyhdyttäneet ja turmelleet saksalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan, joiden pelastamiseen vaadittaisiin uutta germaanista maailmankatsomusta.^[1] Hän esitti länsivastaisia näkemyksiään vuoden 1919 kirjoituksessaan Das Recht der jungen Völker. Moeller van den Bruck oli kesäkuussa 1919 mukana perustamassa ”kesäkuun kerhoa” (Juniklub), joka pyrki kokoamaan nuoria konservatiiveja vastustamaan Versailles’n rauhansopimusta.^[2]

Moeller van den Bruckin vuonna 1923 julkaisema teos Das Dritte Reich esitteli ajatuksen, että Saksa olisi luotava uudestaan ”kolmantena valtakuntana”, jatkona historiallisille Pyhälle saksalais-roomalaiselle keisarikunnalle ja Saksan keisarikunnalle. Ajatus saattoi viitata Joakim Fiorelaisen teoriaan historian kolmesta vaiheesta tai Hegelin teesi-antiteesi-synteesi-malliin. Moeller van den Bruckin mukaan tulevassa kolmannessa valtakunnassa konservatiivit ja sosialistit sulautuisivat yhteen ja Saksa kohoaisi uuteen mahtiin.^[3] Kansallissosialistit ottivat nimityksen käyttöönsä, vaikka eivät tunnustaneetkaan Moeller van den Bruckia oppi-isäkseen.^[1] Moeller van den Bruck tapasi vuonna 1922 Adolf Hitlerin, mutta ei ollut vakuuttunut tämän aatteista.^[2] Otto Strasserin mukaan Hitler tunsi Moeller van den Bruckin teoksia.^[3]

Vajottuaan masennukseen ja koettuaan hermoromahduksen Moeller van den Bruck teki vuonna 1925 itsemurhan.^[1][2]

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arthur Moeller van den Bruck Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF 2 Kansalliset Espanja Ranska BnF data Saksa Israel Belgia Yhdysvallat Japani Tšekki Australia Kreikka Alankomaat Puola Tieteilijät CiNii 2 Henkilöt Deutsche Biographie Trove Muut SNAC IdRef