Avoin oppimateriaali

Avoimet oppiresurssit Global logo - Suomalainen versio

Avoin oppimateriaali (engl. open educational resource, OER) on opetuksessa käytettävää oppimateriaalia, joka on avoimesti kenen tahansa saatavilla, hyödynnettävissä, muokattavissa ja jaettavissa. Avoin oppimateriaali lisensoidaan avoimella lisensillä, kuten Creative Commons -lisenssit.[1] OER-termi otettiin käyttöön vuonna 2002 ja se kattaa monenlaiset oppisisällöt (esimerkiksi kurssit, moduulit, oppimisaihiot, kokoelmat, kirjat). Tieteen termipankin määritelmän mukaan avoimilla oppimateriaaleilla tarkoitetaan tarkennetusti opetukseen, kasvatukseen ja oppimiseen kohdennettuja materiaaleja, ei kaikkea avointa materiaalia, jota opetuksessa hyödynnetään.[2]

Vuonna 2019 UNESCOn yleiskokous hyväksyi OER Recommendationin, joka sitouttaa jäsenvaltiot avointen oppimateriaalien edistämiseen viidessä osa-alueessa. Nämä alueet ovat osaamisen kehittäminen, avoimia oppimateriaaleja edistävän toimintaympäristön kehittäminen, tasa-arvoisen pääsyn takaaminen laadukkaisiin avoimiin oppimateriaaleihin, kestävien tuotantomallien kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö. Suosituksen toimeenpanoa tarkastellaan ensimmäisen kerran vuonna 2023.[3]

OER-liikkeen merkittävin rahoittaja on Hewlett-säätiö.lähde?

Hyödyt ja haitat

Avointen oppimateriaalien käytöllä saavutetaan opetuksessa useita hyötyjä:

  • Oppimateriaalin laatu paranee, koska julkisesti näkyvän materiaalin kehittämiseen panostetaan enemmän ja tehdään yhteistyötä.
  • Oppimateriaalin laatimiskustannukset vähenevät, koska opettajien ei tarvitse yksin tuottaa kaikkea tarvitsemaansa, vaan he voivat lisenssin turvin yhteistyössä tuottaa tarvitsemansa aineistot.
  • Avoimesti verkossa oleva laadukas oppisisältö osoittaa sekä opettajan että koulun opetuksen laadun.
  • Oppijoiden mahdollisuus itsenäiseen, joustavaan opiskeluun kasvaa.

Toisaalta avointen oppimateriaalien käytöllä on myös haittapuolia:

  • Tekijänoikeus sallii luokkaopetuksessa opettajille erioikeuksia, jotka eivät päde verkko-opetuksen tai avoimen oppimateriaalin osalta. Avoimen oppimateriaalin käytössä opettajien on siis toimittava ilman erityisoikeuksiaan (kuten julkaistujen teosten esittämisoikeus, valokopiointilupa, jne.).
  • Vanhentunut tai huonolaatuinen oppisisältö toimii opettajan ja koulun kannalta negatiivisena mainoksena.

Avoin oppimateriaali Suomessa

Avointen oppisisältöjen tuottaminen ei ole Suomessa ollut järjestelmällistä. Yksittäiset opettajat ovat julkaisseet materiaalejaan verkossa avoimella lisenssillä, mutta koulujen sitoutumisaste on ollut vähäisempää. Tämä on vähitellen ollut muutoksessa. Toukokuussa 2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu liittyi ensimmäisenä suomalaisena oppilaitoksena OCW-konsortioon.[4] Vuonna 2020 julkaistiin Avoimen tieteen julistus[5], johon korkeakoulut ovat sitoutuneet[6]. Saman vuonna julistusta täydennettiin Avoimen oppimisen ja oppimateriaalien -linjauksella[7], jossa tutkimusyhteisö sitoutuu avointen oppimateriaalien edistämiseen. Linjauksen toimeenpanoa on viety korkeakouluihin, esimerkiksi Oulun yliopisto suosittaa opettajilleen oppimateriaalien avaamista Creative Commons Nimeä -lisenssillä.[8] Vastaava linjausta ei ole Suomessa toisilla koulutusasteilla.

Suomessa julkaistuja avoimia oppimateriaaleja löytyy kootusti Avointen oppimateriaalien kirjastosta (aoe.fi) kaikille koulutusasteille[9]. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuottamassa Avointen oppimateriaalien kirjastossa on muun muassa eri julkisrahoitteisten hankkeiden tuottamia oppimateriaaleja sekä opettajien itsensä tekemiä oppimateriaaleja[10]. Avointen oppimateriaalien kirjastoon tallennetut materiaalit ovat automaattisesti saatavilla myös kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisessä Finna.fi-palvelussa ja muissa palveluissa, jotka ovat ottaneet Finnan aineistolähteen tai rajapinnat käyttöön[11].

Katso myös

Lähteet

  • Peltomäki, Tuomas: Avoimen opetuksen banaanivaltio 27.1.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.5.2013. Viitattu 14.9.2014.

Viitteet

  1. ↑ Avointen oppimateriaalien kirjasto – aoe.fi aoe.fi. Viitattu 9.3.2022.
  2. ↑ Avoin tiede: Avoimet oppimateriaalit Tieteen termipankki.
  3. ↑ Recommendation on Open Educational Resources 25.11.2019. UNESCO.
  4. ↑ Toikkanen, Tarmo: Suomen ensimmäinen avoimeen oppimateriaaliin sitoutunut yliopisto: Metropolia Opettajan tekijänoikeussivusto. 1.6.2011. Viitattu 2.1.2021.
  5. ↑ Julistus / Deklaration / Declaration Avoin tiede. Viitattu 13.1.2022.
  6. ↑ Julistuksen allekirjoittaneet Avoimen tieteen koordinaatio.
  7. ↑ Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjaus Avoin tiede. Viitattu 13.1.2022.
  8. ↑ Vastuullinen tutkimus Oulun yliopisto.
  9. ↑ Avointen oppimateriaalien kirjasto - etusivu aoe.fi.
  10. ↑ Avointen oppimateriaalien kirjasto helpottaa digitaalisten oppimateriaalien käyttöä ja löytämistä 9.3.2020. opetus- ja kulttuuriministeriö.
  11. ↑ Oppimateriaalit avautuvat tiedonjanoisten ulottuville Finna.fi-palvelussa 25.11.2020. opetus- ja kulttuuriministeriö.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Avoin oppimateriaali.
  • Avointen oppimateriaalien kirjasto
  • Wikiopisto
  • OER Commons
  • Open Educational Resources, Hewlett-säätiön sivut
  • OCW Consortium (Arkistoitu – Internet Archive)
  • OLCOS - Open eLearning Content Observatory Services
  • Open Educational Content - Introduction and Tutorials (Arkistoitu – Internet Archive)