Bartholomäus Ringwaldt
Bartholomaeus Ringwaldt (28. marraskuuta 1532 Frankfurt an der Oder, Saksa – 1599, Langenfeld, Brandenburg, Saksa) oli saksalainen luterilainen pappi, runoilija ja virsirunoilija.
Ringwaldt vihittiin papiksi 1577 ja toimi pappina Langenfeldtissä.[1]
Hän on kirjoittanut laajan opetusrunon ”Die lauter Wahrheit” (Puhdas totuus) ja sitäkin merkittävämmän runoelman ”Christliche Warnung des treuen Eckart” 1590 (Uskollisen Eckartin kristillinen varoitus). Se kertoo Danten Jumalaisen näytelmän tavoin mitä hurskas mies näki vaelluksellaan läpi helvetin ja taivaan. Kirja oli aikanaan suosittu, ennen vuotta 1700 siitä oli otettu 34 painosta.[1][2]
Ringwaldt oli aikakautensa merkittäviä virsirunoilijoita, hän on kirjoittanut ainakin 165 virttä. 59 hänen virttään julkaistiin Hallessa 1858. Johann Sebastian Bach on käyttänyt hänen kirjoittamiaan virsiä kantaateissaan, muun muassa BWV 113, BWV 131, BWV 166, BWV 168, BWV 307 ja BWV 334.[3]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on kaksi Ringwaldtin virttä. Keskiaikaisen Dies irae, dies illa -sekvenssin pohjalta saksalainen Joachim Magdeburg on kirjoittanut virren vuonna 1565, jonka Ringwaldt muotoili uudelleen 1586 virreksi "Es ist gewißlich an der Zeit". Se on suomennettu vuoden 1701 virsikirjaan ja on vuoden 1986 virsikirjassa virsi 155 ”Jo Herran päivä läsnä on”. Virren tekstin on uudistanut komitea 1937 ja sen sävelmänä on Heikki Klemetin koraali vuodelta 1905.[2]
Virsi 278 ”Oi armon lähde ainoa” (Herr Jesu Christ, du höchstes Gut, 1588). Se on suomennettu virsikirjaan 1685. Teksti on uudistettu 1937 ja 1984 (Niilo Rauhala). Virren sävelmä on saksalainen koraali vuodelta 1562.[4]
Ruotsin kirkon virsikirjassa sekvenssi ”Dies irae” on virsi 634. Siinä sekvenssi ja Joachim Magdeburgin ja Ringwaldtin virsi ”On Herran päivä koittava” vuorottelee siten, että kaksi kuoroa laulaa vuorotellen sekvenssiä "Koittaa päivä vihan ajan" ja seurakunta yhtyy kuoron säkeistöjen lomassa virren säkeistöihin. Sekä sekvenssin ja virren on uudelleen kääntänyt Pekka Kivekäs 1998. Virren sävelmä on saksalainen koraali vuodelta 1533.[5]
Lähteet
- ↑ a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 562. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ a b 155 Jo Herran päivä läsnä on virsikirja.fi. Viitattu 2.3.2022.
- ↑ Bartholomäus Ringwaldt (Hymn-Writer, Composer) bach-cantatas.com. Viitattu 2.3.2022. (englanniksi)
- ↑ 278 Oi armon lähde ainoa virsikirja.fi. Viitattu 2.3.2022.
- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700, s. 453, 482. Wessmans musikförlag AB Visby, 2019. ISBN 978-91-877-1068-1. (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||
