BepiColombo

BepiColombo
Organisaatio ESA, JAXA
Valmistaja Airbus Astrium pääurakoitsija
Tehtävätyyppi Planeettatutkimus
Kohde Merkurius
Laukaisu 20. lokakuuta 2018
Guayanan avaruuskeskus
Laukaisualus Ariane 5
Kohteessa 5. joulukuuta 2025
Teho 5,5 kW (1 AU)
COSPAR ID: BEPICLMBO
Infobox OK

BepiColombo on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja Japanin avaruusjärjestön (JAXA) yhteinen Merkurius-planeettaa tutkiva avaruuslento, joka laukaistiin 20. lokakuuta 2018.[1] Se ohitti Merkuriuksen ensimmäisen kerran 1. lokakuuta 2021, jolloin se otti ensimmäiset lähikuvat Merkuriuksen pinnasta noin 1000 kilometrin etäisyydeltä. Lähimmillään luotain lensi noin 200 kilometrin etäisyydellä Merkuriuksen pinnasta. Luotaimen lähettämissä mustavalkokuvissa näkyvät Aurinkoa lähinnä kiertävän kiviplaneetan pinnan törmäys­kraatterit ja muut yksityis­kohdat. Kuvien saannissa kesti liki kolme vuotta tehtävän laukaisusta.[2][3]

Historiaa

Merkurius on kuvattu vain Nasan Mariner 10 -luotaimella sen kolmella ohilennolla 29. maaliskuuta 1974, 21. elokuuta 1974 ja 16. maaliskuuta 1975 alimmillaan 327 kilometrin korkeudelta. Tällöinkin kuvattiin vain toinen puoli planeetasta. Ohilennoilla mitattiin planeetan pinnan ja kaasukehän ominaisuuksia sekä viimeisellä ohilennolla magneettikenttää. Mariner 10 -luotain laukaistiin 11. maaliskuuta 1973, ja se toimi 24. maaliskuuta 1975 asti. Nasan MESSENGER-luotain laukaistiin elokuussa 2004, ja se asettui kiertoradalle maaliskuussa 2011. BepiColombo asettunee Merkuriuksen kiertoradalle joulukuussa 2025.[4] Hanke on saanut nimensä italialaiselta matemaatikolta Giuseppe (”Bepi”) Colombolta (1920–1984), joka oli mukana Mariner 10 -tutkimusohjelmassa.

ESAn BepiColombo-luotain (MPO)

Miehittämätön lento koostuu eurooppalaisesta MPO- ja japanilaisesta MMO-luotaimesta. Ne piti alun perin laukaista vuoden 2014 aikana. Laukaisu piti tehdä venäläisellä kantoraketilla, joko Sojuzilla tai Protonilla. Kantoraketiksi kuitenkin tarvittiin suurempi Ariane 5, joka nosti mission kustannuksia noin sadalla miljoonalla eurolla. Mission hinta ESAlle oli vuoden 2009 lopussa 904 miljoonaa euroa.[5]

Aluksen voimanlähteenä toimii ionimoottori. BepiColombon matka Merkuriukseen vie 7 vuotta. Sen rata on pitkä spiraalirata. Matkan aikana BepiColombo ohittaa Maan kerran (2020), Venuksen kahdesti (2020 ja 2021) ja Merkuriuksen kuusi kertaa vuosien 2021 ja 2025 välisenä aikana, ennen kuin se asettuu Merkuriuksen kiertoradalle suunnitelmien mukaan joulukuussa 2025.[6] Maan ja Venuksen ohilentoja käytetään gravitaatiolinkoina lisäämään luotaimen vauhtia ja muuttamaan sen lentorataa. Merkuriuksen ohilentojen yhteydessä luotaimen vauhti vastaavasti hidastuu.

Avaruusluotaimen pääurakoitsija on Astrium GmbH Saksasta.[7]

MPO:n instrumentit ovat

  • BepiColombo Laser Altimeter (BELA), laseraltimetri, joka mittaa Merkuriuksen pinnanmuotoja; laitteen johtava tutkija on Tilman Spohn Saksasta
  • Italian Spring Accelerometer (ISA), joka mittaa avaruusluotaimen kiihtymistä, joka ei johdu gravitaatiosta; johtava tutkija on Valerio Iafolla Italiasta
  • Magnetic Field Investigation (MERMAG) mittaa magneettikenttiä; sen johtava tutkija on André Balogh
  • Mercury Radiometer and Thermal Imaging Spectrometer (MERTIS), joka määrittää Merkuriuksen pinnan mineraalit, lämpötilan ja lämpökapasiteetit; johtava tutkija Elmar K. Jessberger Saksasta
  • gamma- ja neutroni-instrumentti valitsematta; se mittaa Merkuriuksen pinnan ja sen alaisen kerroksen kemiallisen koostumuksen; päätutkija joko Ranskasta tai Venäjältä
  • Mercury Imaging X-ray Spectrometer (MIXS), mittaa pinnan kemiallisen koostumuksen ja topografian pinnan emittoiman röntgensäteilyn avulla; johtava tutkija Sarah Dunkin Englannista. Suomalainen tekninen ja tieteellinen osuus tämän laitteen toteutukseen on suuri
  • Mercury Orbiter Radio Science Experiment (MORE) mittaa kuoren ja ytimen rakenteen; johtava tutkija Luciano Iess Italiasta
  • Probing of Hermean Exosphere by Ultraviolet Spectroscopy (PHEBUS) tekee UV-mittauksia, jonka avulla Merkuriuksen kaasukehän yläosan koostumus selviää; johtava tutkija Eric Chassefière Ranskasta
  • SERENA (Search for Exospheric Refilling and Emitted Natural Abundances) mittaa kaasukehää; johtava tutkija Stefano Orsini Italiasta
  • Solar Intensity X-ray and particle Spectrometer (SIXS) on aurinkomonitori (röntgen); johtava tutkija Juhani Huovelin on Suomesta, Helsingin yliopistosta
  • Spectrometers and Imagers for MPO BepiColombo Integrated Observatory (SIMBIO-SYS) toimii optisella ja lähi-infrapunan aallonpituudella; johtava tutkija Enrico Flamini Italiasta.

Lähteet

  1. Vuonna 2001 huolestuneet avaruus­insinöörit astuivat Mikko Nikulaisen toimistoon – Varhain lauantaina odotettu luotain ammuttiin kohti Merkuriusta Helsingin Sanomat. 19. ja 20.10.2018. Viitattu 20.10.2018.
  2. Avaruus | Eurooppalais-japanilainen avaruusluotain BepiColombo lähetti ensimmäiset lähikuvansa Merkuriuksesta Helsingin Sanomat. 3.10.2021. Viitattu 3.10.2021.
  3. BepiColombo: Europe's mission to Mercury returns first pictures BBC News. 2.10.2021. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  4. ESA Science & Technology: Fact Sheet esa.int. Viitattu 25.9.2015.
  5. http://www.aviationweek.com/aw/generic/story_channel.jsp?channel=space&id=news/Mercury113009.xml[vanhentunut linkki]
  6. NASA: NSSDC ID: BEPICLMBO nssdc.gsfc.nasa.gov. Viitattu 25.9.2015.
  7. http://www.esa.int/esaCP/SEMC8XBE8YE_index_0.html

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BepiColombo.
  • ESAn BepiColombo-sivut (englanniksi)
  • Suomalaista tekniikkaa lähtee Merkuriukseen (Arkistoitu – Internet Archive) Tekniikka&Talous 23.2.2006
  • Esitelmä BepiColombosta ja Merkuriuksesta