Berylliumjodidi
| Berylliumjodidi | |
|---|---|
 | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 7787-53-3 |
| PubChem CID | 5463524 ja 82231 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | BeI2 |
| Moolimassa | 262,81 |
| Ulkomuoto | Väritön kiteinen aine |
| Sulamispiste | 480 °C[1] |
| Kiehumispiste | 590 °C[1] |
| Tiheys | 4,325 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
| Infobox OK | |
Berylliumjodidi (BeI2) on berylliumin ja jodin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
Huoneenlämpötilassa berylliumjodidi on väritöntä kiteistä ja hygroskooppista ainetta. Yhdiste hydrolysoituu veden vaikutuksesta, mutta liukenee esimerkiksi etanoliin.[1][2]
Berylliumjodidia valmistetaan kuumentamalla berylliumia ja jodia tai vetyjodidin ja berylliumin tai berylliumkarbidin välisellä reaktiolla.[2][3][4]
- Be + I2 → BeI2
- Be + 2 HI → BeI2 + H2
Berylliumjodidi voidaan pelkistää metalliseksi berylliumiksi.[2]
Lähteet
- ↑ a b c William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–51. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.9.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c d Richard C. Ropp: Encyclopedia of the Alkaline Earth Compounds, s. 41–42. Newnes, 2012. ISBN 9780444595539. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.9.2021). (englanniksi)
- ↑ Donald J. Kaczynski:Beryllium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011.
- ↑ Kenneth A. Walsh: Beryllium Chemistry and Processing, s. 118–121. ASM International, 2009. ISBN 978-0-87170-721-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.9.2021). (englanniksi)
