Carinhall

Franz von Stuck, Taisteleva Amatson, 1897. Patsas sijaitsi aiemmin Carinhallissa, nykyisin Eberswaldessa.

Carinhall oli Hermann Göringin maaseutuasunto ja metsästyslinna.[1] Se rakennettiin suurelle metsästystilalle Berliinin koillispuolelle Schorfheideen Großdöllner Seen ja Wuckerseen väliin Brandenburgin pohjoisosaan.[2]

Historia

Göringin ensimmäisen vaimon, ruotsalaisen Carin Göringin (1888–1931) mukaan nimettyä residenssiä rakennettiin vuodesta 1933 alkaen mittasuhteiltaan valtavaksi, mutta muistuttamaan metsästyslinnaa. Sen pääarkkitehti oli Werner March, joka suunnitteli Berliinin olympiastadionin.[3] Carin Göringin ruumis siirrettiin vuonna 1934 alkuperäisestä hautapaikasta Ruotsista Carinhallin alueelle. Carinhallissa järjestettiin 10. huhtikuuta 1935 Göringin hääjuhla, kun Göring vihittiin toisen vaimonsa, näyttelijä Emmy Sonnemannin kanssa.[4] Vuonna 1951 löytyi luuranko, jota pidettiin Carin Göringin luurankona, ja se vietiin Ruotsiin. 1990-luvulla Carinhallista löytyi kuitenkin toinen luuranko, joka DNA-tutkimuksissa on osoitettu Carin Göringin luurangoksi. Se on haudattu Ruotsiin.[5]

Carinhalliin päätyi runsaasti saksalaisten eri puolilta miehitettyä Eurooppaa ryöstämiä taideaarteita.[2]

Kohtalo

Carinhall raunioina vuonna 1947.

Göring räjäytytti Carinhallin[1] 28. huhtikuuta 1945 estääkseen sitä joutumasta lähestyvän puna-armeijan käsiin.[6] Taideaarteet oli siirretty etukäteen Berchtesgadeniin.[7]

Carinhallista on nykyisin jäljellä rauniot, muutamia perustuksia[6] ja mahtavat portit.[8]

Perintö

Vuonna 1999 ilmestynyt kirja Görings Reich: Selbstinszenierungen in Carinhall[9] herätti uuden kiinnostuksen Carinhallia kohtaan. Paikalle tuli aarteenetsijöitä, ja paikasta pelättiin tulevan uusi natsien pyhiinvaelluspaikka.[10] Brandenburgin osavaltionhallinto määräsi Göringin vaimon haudan hävitettäväksi.

Lähteet

  1. ↑ a b Carinhall Sotahistoriallinen seura. Viitattu 2.10.2017.
  2. ↑ a b Görings Carinhall rbb24. 27.9.2016. Viitattu 2.10.2017. (saksaksi)
  3. ↑ Werner March Oxford Reference. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)()
  4. ↑ Hermann Göring Britannica Online. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)}
  5. ↑ Carin Göring identified igp.uu.se. 20.12.2012. Viitattu 5.10.2017. (englanniksi)
  6. ↑ a b Feeling lucky? The Sun. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)
  7. ↑ Hermann Göring's art collection goes online Lootedart.com. 21.6.2012. Viitattu 5.10.2017.
  8. ↑ Nazi architecture, then and now The Guardian. 2.6.2016. Viitattu 5.10.2017.
  9. ↑ Volker Knopf ja Stefan Martens, Görings Reich: Selbstinszenierungen in Carinhall. Ch. Links Verlag, Berlin 1999.
  10. ↑ Berliners open treasure chest of evil, The Times, 28.9.1999 (Arkistoitu versio)

Kirjallisuutta

  • Manvell, Roger: Der Reichsmarschall. 1983. ISBN 3-8118-4370-2. (saksaksi)
  • Mosley, Leonard: The Reich Marshal: A Biography of Hermann Goering. 1975. ISBN 3-420-04727-4. (englanniksi)
  • Díaz Domínguez, Carlos: Tres colores en Carinhall. 2011. ISBN 978-84-666-4192-0. (espanjaksi)
  • Irving, David: Göring, A Biography. Vapaasti ladattava. (saksaksi, englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Carinhall Wikimedia Commonsissa
  • A Visit to Hermann Göring’s Carinhall (englanniksi)