Carnacin menhirit

Carnacin menhirit
Alignements de Carnac
Sijainti

Carnacin menhirit
Koordinaatit 47°35′36″N, 3°4′47″W
Valtio  Ranska
Paikkakunta Carnac
Aiheesta muualla

Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK
Carnacin pystykiviä
Menecin rivistö ilmakuvassa

Carnacin menhirit ovat esihistoriallisina aikoina pystytettyjä suuria kiviä. Ne sijaitsevat Pohjois-Ranskassa Bretagnen eteläosassa melko lähellä merta. Tämän tyyppisiä suuria kiviä sanotaan megaliiteiksi. Kivirivistöjä on Carnacin ympäristössä neljässä paikassa: Le Ménecissä, Kermariossa, Kerlescanissa ja Le Petit Ménecissä, kaikki ne ovat luultavasti olleet liitettyjä kokonaisuudeksi.[1] Monet kivistä ovat suunnattuja siten, että niillä on tähtitieteellistä merkitystä.[1]

Suurin megaliittiryhmä näistä kylistä on Le Ménecissä. Siellä on ellipsin muotoinen kivikehä, jossa on 70 kappaletta 1,2 metrin korkuisia kiviä ja kehän halkaisija on sata metriä.[1] Kylän kivirivistöissä on enemmän kiviä. Koilliseen päin kaartavia 800 metrin pituisia pystykivirivejä on 11 ja niissä on yhteensä 1 099 kappaletta loppua kohden mataloituvaa kiveä (korkeus 0,9–3,2 metriä).[1]

Kermarion kivistä suurimmat ovat seitsemän metrin korkuisia ja nekin pienenevät kohti 1 200 metrin mittaisen rivistön päätä.[1] Kerlescanin lähellä on 13 yhdensuuntaista 540 kivestä koostuvaa riviä ja niiden lähellä melkein neliskulmainen kivikehä.[1] Petit Ménecin rivi sisältää vain 100 kiveä ja se on joskus ehkä ollut yhdistettynä Kerlescanin kiviin.[1]

Carnacin lähellä on myös hautana käytetty maakumpu. Se on rakennettu 4700 eaa. ja on Euroopan vanhin rakennus.[1] Sen sisäänkäynti osoittaa talvipäivänseisauksen auringonnousun suuntaan.[1] Seudulla on kuitenkin myös useampia hautakumpuja.

Seudun kansanperinteen mukaan kivirivit ovat alueen suojeluspyhimyksen Cornélyn kivettämiä roomalaisia sotilaita.[1] Maanviljelijät tuovat edelleen karjansa pyhimyksen siunattavaksi kirkolle ja tämä perinne saattaa olla jatkoa muinaiselle karjakultille, josta on tehty myös arkeologisia löytöjä.[1]

Kivirivit, maakummut ja yksittäiset megaliitit ovat ehkä pystytetty auringon, kuun ja tähtien liikkeiden kartoittamiseksi ja mittaamiseksi. Alueen pystykivikokonaisuus on mahdollisesti suunniteltu tähtitieteellisistä syistä, erityisesti kuun tarkkailua varten.[1] Kivirivit muodostavat sitten keskenään tähtitieteelliset tähtäyslinjat. Kivirivejä on voitu käyttää suoran havainnoimisen sijaan apuna laskelmissa, koska ne muodostavat eräänlaisen "megaliittimillimetripaperin" huolimatta siitä, että osa kivistä on välillä pystytetty uudestaan.[1]

Carnacin pystykivet muodostavat miljöön Mika Waltarin pienoisromaanissa Fine van Brooklyn.

Katso myös

  • Megaliitti
  • Menhir
  • Locmariaquerin menhir

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Jennifer Westwood (toim.): Muinaisten kulttuurien arvoitukset. Otava 1998. s. 44–46.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Carnacin menhirit.
  • Carnac official website
  • Prehistory Museum of Carnac
  • Carnac, Stones for the Living: A Megalithic Seismograph? (Roslyn Strong) (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Online photo exhibition of the Carnac region's megaliths
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.