Ei-koodaava RNA

Ei-koodaava RNA eli ncRNA (engl. non-coding RNA) on joukko tilke-DNA:n transkriptiossa syntyviä RNA-molekyylejä, jotka eivät koodaa proteiineja. Ne osallistuvat kuitenkin muilla tavoin solun fysiologisiin prosesseihin, kehitykseen tai säätelyyn. Ei-koodaavaa RNA:ta ovat esimerkiksi ribosomaalinen RNA (rRNA) ja siirtäjä-RNA (tRNA), joilla on tärkeä osa proteiinisynteesissä. Encyclopedia of DNA Elements -projektin mukaan yli 80 prosenttia ihmisen perimästä voidaan transkriptoida RNA:ksi.[1] Merkittävä osa transkriptoidusta perimästä on ei-koodaavaa RNA:ta.[2]

Uusia RNA-tyyppejä on löydetty asteittain sen jälkeen, kun rRNA ja tRNA löydettiin 1950-luvun loppupuolella. RNA:n tutkimusta on 2000-luvulla kiihdyttänyt Human Genome Projectin eteneminen sekä sekvensointi- ja analyysimenetelmien kehittyminen. 2010-luvun lopussa ei-koodaavan RNA:n tutkimusta kuvailtiin nopeasti kasvavaksi tieteenalaksi ja ”etulinjan tutkimustrendiksi”.[1]

Tyyppejä

  • ribosomaalinen RNA eli rRNA
  • siirtäjä-RNA eli tRNA
  • mikro-RNA eli miRNA
  • pieni häiritsevä RNA eli siRNA
  • pieni tuman RNA[3] eli snRNA
  • pieni tumajyväsen RNA[4] eli snoRNA
  • pitkä ei-koodaava RNA eli lncRNA
  • tehostaja-RNA[5] eli eRNA
  • TERC (telomerase RNA)
  • tRF (tRNA-derived fragments)
  • tiRNA (tRNA halves)
  • PIWI-vuorovaikuttava RNA[2] eli piRNA
  • circRNA (circular RNA)
  • Y RNA
  • Xist RNA[6]

[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Zhang, Peijing ym.: Non-Coding RNAs and their Integrated Networks. Journal of Integrative Bioinformatics, 13.7.2019, 16. vsk, nro 3. doi:10.1515/jib-2019-0027. (englanniksi)
  2. ↑ a b Piipponen, Minna; Nissinen Liisa; Kähäri, Veli-Matti: Pitkät ei-koodaavat RNA:t ihosyövässä. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.11.2023.
  3. ↑ Pienet tuman RNA-molekyylit, snRNAs Tieteen termipankki. Viitattu 1.11.2023.
  4. ↑ Pienet tumajyväsen RNA:t Solunetti. Viitattu 1.11.2023.
  5. ↑ Tutkijat löysivät uusia ei-koodaavia RNA-​molekyylejä, jotka säätelevät verisuonten syntyä 6.5.2021. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 2.11.2023.
  6. ↑ Morris, James ym.: ”19. Genetic and epigenetic regulation”, Biology: How Life Works, s. 4. New York: W. H. Freeman and Company, 2013. ISBN 978-1-4292-1870-2. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ei-koodaava RNA Wikimedia Commonsissa
Nukleiinihapot ja niiden rakenneosat
Nukleosidien rakenneosat
Emäkset
Puriinit: Adeniini • Guaniini
Pyrimidiinit: Tymiini • Urasiili • Sytosiini
Sokerit Riboosi • Deoksiriboosi
Nukleiinihappojen rakenneosat
Nukleosidit Adenosiini • Uridiini • Guanosiini • Sytidiini • Deoksiadenosiini • Tymidiini • Deoksiguanosiini • Deoksisytidiini
Nukleotidit AMP • UMP • GMP • CMP • ADP • UDP • GDP • CDP • ATP • UTP • GTP • CTP • cAMP • cADPR • cGMP
Deoksiribonukleotidit dAMP • dUMP • TMP • dGMP • dCMP • dADP • TDP • dGDP • dCDP • dATP • TTP • dGTP • dCTP
Nukleiinihapot
Ribonukleiinihapot RNA • mRNA • tRNA • rRNA • ncRNA • sgRNA • shRNA • siRNA • snRNA • miRNA • snoRNA • LNA
Deoksiribonukleiinihapot DNA • mtDNA • cDNA • plasmidi • kosmidi • BAC • YAC • HAC
Nukleiinihappojen analogit GNA • PNA • TNA • morpholino
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.