Fermin paradoksi

Fermin paradoksi on astrobiologiaan, älyllisen elämän olemassaoloon liittyvä paradoksi ja astrobiologian kulmakivi. Se voidaan muotoilla seuraavasti: jos maailmankaikkeudessa on muuta älyllistä elämää kuin ihmiskunta, miksi tätä ei ole havaittu? Pelkästään omassa galaksissamme Linnunradassa pitäisi olla miljardeja ja taas miljardeja planeettoja, ja jo suhteellisen alkeellisella tekniikalla koko Linnunradan olisi pitänyt jo olla asutettuna 5–50 miljoonassa vuodessa eli maailmankaikkeuden ikään nähden hyvin lyhyessä ajassa.

Paradoksi on saanut nimensä fyysikko Enrico Fermin aikoinaan esittämästä kysymyksestä "Missä kaikki ovat?".^[1]

Teorioita siitä, miksi toisia sivilisaatioita ei ole havaittu

• On arvioitu, että lähin sivilisaatio olisi hyvin kaukana. Sen lähettämät radiosignaalit heikkenisivät nopeasti. Heikkoa radiosignaalia on vaikea havaita tuhansien taajuuksien joukosta. Toisaalta ei tiedetä, käyttävätkö muut sivilisaatiot viestintään juuri radioaluetta, jota Maassa kuunnellaan (ks. SETI).
• Ehkä sivilisaatiot yleensä eivät ole kiinnostuneita kommunikoinnista.
• Ehkä "pilviset taivaat" ovat yleisiä, jolloin älyllinen elämä ei koskaan edes tajuaisi elävänsä avaruudessa eikä siten olettaisi muita sivilisaatioita olevan olemassa.
• He ovat jo täällä. Nykytietämyksen mukaan sivilisaatiot eivät voi matkata valoa nopeammin. Kuitenkin on spekuloitu, että hitaastikin matkustamalla Linnunradan voisi asuttaa melko nopeasti. Esimerkiksi jos Maasta lähetettäisiin asutusalus aina miljoonan vuoden välein, ja aina uusilta asutetuilta planeetoilta myös (samalla kun entisiltäkin koko ajan lähetettäisiin aluksia aina miljoonan vuoden välein), niin koko Linnunrata olisi asutettu alle 40 miljoonassa vuodessa.
• Sivilisaatioiden harvinaisuus voi johtua niiden lyhyestä eliniästä ("Suuri filtteri"): sivilisaatioita uhkaavat esimerkiksi ydinaseet, taudit ja luonnonkatastrofit, vaikkapa asteroiditörmäykset. Nykyihminen on ollut maapallolla noin 200 000 vuotta ja kuunnellut avaruutta 70 vuotta; ehkä muita ei ole lähiympäristössä juuri samaan aikaan.
• Älyllisen elämän kehittyminen voi olla hyvin harvinainen prosessi maailmankaikkeudessa ja saattaa vaatia monta sattumaa (ns. Harvinainen Maa -olettamus). Maan tyyppinen planeetta galaktisella ja tähden elokehällä olisi harvinaisuus. Maan pyörimistä vakauttaa Kuu, jonka syntyminen lienee kohtalaisen harvinaista. Maata asteroiditörmäyksiltä suojelevat isot kaasuplaneetat oikealla etäisyydellä saattavat olla harvinaisia.
• Saatamme olla ensimmäisiä Linnunradassa tai koko maailmankaikkeudessa.
• Koska ihmiset eivät kykene kommunikoimaan edes oman planeettansa eliöiden kanssa, emme ehkä tajua, että olemme jo saaneet viestin.
• Elämä vieraalla planeetalla ei välttämättä ole havaittavissa eri planeetalla kehittyneen elämänmuodon aistien, tai näiden aistien pohjalta kehitetyn teknologian avulla.
• Vieraat sivilisaatiot naamioituvat kehittyneillä metamateriaaleilla. Syinä voi olla kehittyvän älyllisen elämän mielenterveyden suojeleminen, energian kierrättäminen aurinkokunnassa tai jopa galaksissa.
• Ne odottavat, että olosuhteet muuttuvat sopiviksi niiden konepohjaiselle yhteiskunnalle.^[1]

Katso myös

• Draken kaava

Kirjallisuutta

• Stephen Webb: Jos maailmankaikkeus kuhisee elämää... Missä kaikki ovat? Seitsemänkymmentäviisi ratkaisua Fermin paradoksiin ja maan ulkopuolisen elämän arvoitukseen. 2. päivitetty laitos (Alkuteos: If the Universe is Teeming with Aliens... WHERE IS EVERYBODY?, 2002, 2015.). Suomentanut Hannu Karttunen. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2017. ISBN 978-952-5985-42-9. Ursan julkaisuja 151 ISSN 0357-7937

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fermin paradoksi.

• F. E. Freiheit IV: The Possibilities of FTL: Or Fermi's Paradox Reconsidered
• Extraterrestrial Intelligence in the Solar System: Resolving the Fermi Paradox, jossa esitetään, että ihmiskunnat havainnot ovat puutteellisia ja There Is No Fermi Paradox, jossa esitetään, että paradoksi perustuu loogiseen virheeseen. Molemmat on kirjoittanut Robert Freitas
• Robin Hanson: The Great Filter — Are We Almost Past It?
• Paul Hughes: Beyond Kardaschev: Possible Answer to Fermi's Paradox by Paul Hughes]
• Geoffrey A. Landis: The Fermi Paradox: An Approach Based on Percolation Theory
• Fermi's Paradox (i.e. Where are They?) by James Schombert
• Seth Shostak: Space.com: Our Galaxy Should Be Teeming With Civilizations, But Where Are They?
• John Smart: Answering the Fermi Paradox: Exploring the Mechanisms of Universal Transcension
• Steven Soter: SETI and the Cosmic Quarantine Hypothesis by.^{[vanhentunut linkki]}
• Welcome to Fermi's Paradox
• Fermin paradoksi: Eikö meidän olisi pitänyt saada avaruudesta vierailijoita jo kauan sitten?, Yle Areena, Tiedeykkönen