Gargoili

Gargoili, myös gargouille tai vedensyöksijä, on kivestä tai metallista muotoiltu, ulkoneva räystäskouru, joka johtaa sadeveden kauemmas rakennuksen seinäpinnasta ja joka on muotoiltu ihmis-, eläin- tai fantasiahahmoksi.^[1]

Antiikin temppeleissä vedensyöksijät muotoiltiin yleensä leijoniksi. Keskiajan goottilaisessa arkkitehtuurissa vedensyöksijät tai gargoilit veistettiin ihmis-, eläin- tai fantasiahahmoiksi, joilla oli usein groteski ja mielikuvituksellinen muoto.^[1] Nimitys tulee vanhasta ranskan kielen sanasta gargouille, joka tarkoittaa kurkkua. Samasta sanasta ovat peräisin useiden kielten kurlaamista tarkoittavat sanat.^[2] Gargoileiksi kutsutaan usein myös muita rakennusten ulkoseinissä olevia groteskeja veistoksia, jotka eivät kuitenkaan varsinaisten gargoilien tavoin toimi vedensyöksijöinä.^[2]^[1] Tällaiset koristeina toimivat veistokset kuvaavat khimairoja (chimère) tai vastaavia taruhirviöitä^[3].

Gargoilit ovat suosittuja myös fantasiakirjallisuudessa ja -roolipeleissä, joissa ne usein ovat siivekkäitä, demonin kaltaisia olentoja.

Gargoileja

Gargoili Saint-Petrus-en-Pauluskerkin mausoleumissa. Oostende, Belgia
Gargoili Lausannessa.
Vedensyöksijä toiminnassa.
Gargoili tarkkailee maisemaa.
Gargoili Helsingin Johanneksenkirkon seinässä.

Katso myös

Vesiränni
Ornamentti
Karikatyyri

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Taidehistoria:vedensyöksijä Tieteen termipankki. Viitattu 7.4.2021.
↑ ^a ^b Richard Stemp: Kirkkojen ja katedraalien kieli: mitä kirkkojen arkkitehtuurin ja taiteen yksityiskohdat kertovat, s. 17. Alkuteos The secret language of churches & cathedrals, suom. Pajari Räsänen, Nina Tarvainen ja Juho Gröndahl. Nemo, Helsinki 2011.
↑ The Editors of Encyclopaedia: Gargoyle Encyclopedia Britannica. Viitattu 7.4.2021. (englanniksi)