Heinolan rautatiesilta

Heinolan rautatiesilta
Rautatiesilta etelästä nähtynä heinäkuussa 2018.
Rautatiesilta etelästä nähtynä heinäkuussa 2018.
Raiteita 1
Ylittää Jyrängönvirta
Sijainti Heinola
Siltatyyppi teräsrakenteinen silta
Pituus 337 m
Avattu liikenteelle 1932
Koordinaatit 61°11′54.5″N, 026°1′59.9″E
Lahti–Heinola
Km   Lyh. Liikennepaikat
37,4 Ha Heinola
Rautsalon raide
Jyrängönvirta (silta)
35,6 Jyr Jyränkö
Hevossaaren raide
Valtatie 4:n ylitys
34,1 Sinilähde
31,6 Myl Myllyoja
Valtatie 4:n ylitys
27,4 Urheiluopisto
Seututien 363 alitus
23,6 Vrm Vierumäki
22,1 Siltala
Valtatie 4:n alitus
19,4 Haikula
16,8 Mäl Mäkelä
14,8 Set Seesta
10,5 Hiekkanummi
9,8 Kunnas
7,8 Aha Ahtiala
6,1 Myllypohja
Valtatie 24:n alitus
Muk Mukkula
3,3 Joutjärvi
Valtatie 12:n alitus
 Kouvolaan
 Loviisaan
1,1 Lotila
Seututien 167 ylitys
0,0 Lh Lahti
Seututien 140 alitus
 Salpausselälle
 Riihimäelle  Keravalle
Merkkien selitykset
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Heinolan rautatiesilta (myös Jyrängön rautatiesilta)[1] on vuonna 1932 osana Lahti–Heinola-rataa valmistunut teräsrakenteinen rautatiesilta. Sillan pituus on 337 metriä, ja se oli valmistuessaan Suomen pisin.[2] Radan rakentaminen alkoi vuonna 1928, mutta työt Jyrängönvirran ylittävän sillan parissa käynnistyivät vasta kesällä 1930 sen paikasta ilmenneen erimielisyyden ja rakennusluvan viivästymisen takia. Sillan metalliosat valmisti Kone ja Silta Oy, ne koottiin Jyrängön päässä ja työnnettiin miesvoimin pilareilleen. Virran yli rakennettiin ensin väliaikainen puukehikko, jonka varaan raskaat metalliosat koottiin. Lopuksi silta sai vielä punaisen maalipinnan, minkä värinen se oli vuosikymmenten ajan.[3] Heinolan ratasilta on valittu museosillaksi.[4]

Sillan syksyllä 2013 tehdyssä tarkastuksessa suositeltiin sen korjaamista viiden vuoden kuluessa. Sillan niittaukset olivat liikenneviraston Jani Meriläisen mukaan vielä tarkastuksen aikaan kunnossa, mutta maalipinta oli huonossa kunnossa, metalliosissa korroosiovaurioita ja maatuet korjauksen tarpeessa. Hätäkorjauksiin ei nähty vuoden 2014 alulla tarvetta. Sillan puutteellinen puhdistus on aiheuttanut ruostumista sen rakenteissa. Rautatiesillan korjauttamisesta koituisi arviolta 0,5–1,0 miljoonaa euroa korjauskuluja, joista maalauksen osuus olisi pelkästään noin puoli miljoonaa euroa.[1] Sillan kävelytason lankutus uusittiin vuonna 2017.[5]

Lähteet

  1. a b Viuhko, Ari: Jyrängön rautatiesilta tarvitsee korjausta viiden vuoden sisällä Etelä-Suomen Sanomat. 30.1.2014. Mediatalo ESA. Viitattu 3.12.2020.
  2. Heinolan sillat kansallisetkaupunkipuistot.fi. Viitattu 3.12.2020.
  3. Mantere, Heikki: Heinola odotti rataa liki 50 vuotta Etelä-Suomen Sanomat. 20.8.2006. Mediatalo ESA. Viitattu 3.12.2020.
  4. Väyläviraston sillat 1.1.2020 (PDF) (s. 62) 2020. Väylävirasto. Arkistoitu 29.6.2021. Viitattu 3.12.2020.
  5. Viuhko, Ari: Heinolan Jyrängön rautatiesillan kävelytaso kuntoon syyskuussa ess.fi. 17.8.2017. Viitattu 3.12.2020.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heinolan rautatiesilta Wikimedia Commonsissa
  • Siltarakennus telineittä. Kymijoen rautatiesilta Heinolassa, Suomen Kuvalehti, 03.10.1931, nro 40, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Lappi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Huom! Savukosken silta on Kymenlaakson ja Uudenmaan rajalla.
  • n
  • k
  • m
Perustiedot Wikidatassa: Heinolan rautatiesilta (Q20913277)
ohje
esiintymä kohteesta
rautatiesilta, terässilta, museosilta
valtio
sijaitsee hallinnollisessa alueyksikössä
koordinaatit
61°12′N 26°02′E / 61.2°N 26.03°E / 61.2; 26.03