Helge Haavisto
Helge Otto Holger Haavisto (2. elokuuta 1920 Vanaja – 2. huhtikuuta 2012 Helsinki[1]) oli suomalainen vuorineuvos, joka toimi Rautaruukki Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1960–1982 ja hallituksen puheenjohtajana 1982–1985. Hänen johdollaan Rautaruukki laajentui Pohjoismaiden suurimmaksi teräksen tuottajaksi, mikä vaikutti erityisen suotuisasti Pohjois-Suomen työllisyyteen. Haaviston aloittamien teknisten uudistusten ansiosta tehdas oli yksi maailman nykyaikaisimmista.
Haavisto oli kauppa- ja teollisuusministeri Ahti Karjalaisen valinta Rautaruukin toimitusjohtajaksi vuonna 1959. Lopulta Haavisto kuului presidentti Urho Kekkosen lähipiiriin toimien elinkeinoelämän edustajana vienninedistämismatkojen aikana. Kekkonen myönsi Haavistolle vuorineuvoksen arvon vuonna 1970. Haavistoa voisi kuvailla Suomen lännen ja idän kauppasuhteiden luottomieheksi.[2][2]
Talouselämä valitsi vuonna 2012 Helge Haaviston Suomen historian sadan merkittävimmän yritysjohtajan joukkoon.[3]
Ritarikunnat
Suomen Leijonan ritarikunta suurristi[2]
Vapaudenristin ritarikunta vapaudenmitali[2]
Brittiläisen imperiumin ritarikunta ritarikomentaja[4]
Bathin ritarikunta ritarikomentaja[2]
Italian tasavallan ansioritarikunta komentaja[2]
Vasa-ritarikunta 1. luokan komentaja[2]
Pyhän Sylvesterin ritarikunta komentajaritari tähdellä[2]
Kunnianosoituksia
- Vuorineuvos, 1970[2]
- Tekniikan kunniatohtori, Teknillinen korkeakoulu, 1978[2]
- Tekniikan kunniatohtori, Oulun yliopisto, 1983[2]
- Bessemer Gold Medal[2]
- Eero Mäkisen mitali[2]
- Bengt Grönblomin kultamitali[2]
- Kustaa III -mitali[2]
Lähteet
- ↑ Yle Uutiset.[vanhentunut linkki] Viitattu 4.4.2012
Vuorineuvos Helge Haavisto on kuollut. (Arkistoitu – Internet Archive) Iltalehti. Viitattu 4.4.2012. - ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Kulha, Keijo: Helge Haavisto kansallisbiografia.fi. Suomen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 25.4.2024.
- ↑ Mikkonen, Antti: Tässä ovat Suomen sata merkittävintä yritysjohtajaa. (Arkistoitu – Internet Archive) Talouselämä 30.11.2012.
- ↑ Hämäläinen, Irja: Kuka kukin on. Otava, 1994.
Kirjallisuutta
- Kulha, Keijo K.: ”Haavisto, Helge (1920–2012)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 446–447. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.
- Seppälä, Raimo: Suomalainen teräsmies: Helge Haavisto, vuorineuvos. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08393-7.
Aiheesta muualla
- Helge Haaviston muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- Haavisto, Helge hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
