Hersonin kuvernementti
| Hersonin kuvernementti Херсонська губе́рнія Херсонская губерния Mykolajivin (Nikolajevin) kuvernementti (1802–1803) | |
|---|---|
 | |
 Vaakuna | |
 Hersonin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla. | |
| Valtio |  Venäjä |
| Perustettu | 1802[1] |
| Lakkautettu | 1920[1] |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | H’erson |
| Pinta-ala (62 213,2 neliövirstaa (1897)) | 70 802 km² |
| Väkiluku (1897) | 2 733 612 |
| Infobox OK | |
Hersonin kuvernementti (ukr. Херсонська губе́рнія, H’ersonska hubernija, ven. Херсо́нская губе́рния, Hersonskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementti vuosina 1802–1920, joskin aivan aluksi, nimenä oli kuvernementtikaupungin mukaan Mykolajivin (Nikolajevin) kuvernementti (1802–1803). Kuvernementti perustettiin vuonna 1802 pilkottaessa aluelaajennusten kasvattamaa Uuden Venäjän kuvernementtiä (ven. Новороссийская губерния, Novorossijskaja gubernija) pienempiin osiin.
Kuvernemenin naapureina olivat pohjoisessa Podolian, Kiovan ja Pultavan kuvernementit, idässä Jekaterinoslavin ja kaakossa Taurian kuvernementti. Lounaassa alue rajoittui Mustaanmereen ja lännessä Bessarabian kuvernementtiin.
Väestön määrä oli kasvanut voimakkaasti kuvernementin perustamisen jälkeen ja suuri osa väestönkasvusta selittyi muuttoliikkeellä alueelle. Vuonna 1812 kuvernementin väkiluku oli noin 245 000, vuonna 1851 893 000, vuonna 1863 1 330 000, vuonna 1885 2 027 000, vuonna 1897 2 733 600 ja vuonna 1914 jo 3 744 600.[1]
Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd), joita oli vuonna 1897 kuusi.[2]
Vuoden 1897 väestönlaskennan aikaan kuvernementin asukasluku oli 2 733 612. Asukkaista maaseutuväestöä oli 71,1 prosenttia ja kaupunkilaisia 28,9 prosenttia. Suurimmat kaupungit olivat Odessa (403 815 as.), Mykolajiv (92 012 as.), Jelisavetgrad (61 488 as.) ja H’erson (59 076 as.). Näistä Odessa oli samalla erityisasemassa oleva hallintoalue (градоначальство) ja Mykolajiv (Nikolajev) erityisasemassa oleva sotilaallinen hallintoalue (военн. градоначальство).[2][3]
Asukkaiden etnisistä ryhmistä suurimmat olivat ukrainalaiset (53,5 %, 1 462 039 as.), (iso)venäläiset (21,0 %, 575 375 as.), juutalaiset (11,8 %, 322 537 as.), moldovalaiset ja romanialaiset (5,4 %, 147 218 as.) sekä saksalaiset (4,5 %, 123 453 as.).[4] Väestönkasvun, kaupungistumisen ja kuvernementiin suuntautuvan muuttoliikkeen johdosta etninen jakauma oli muuttunut huomattavasti vuosikymmenten saatossa. Vielä 1850-luvulla ukrainalaisia oli ollut 68–75, romanialaisia 8–11, (iso)venäläisiä vain 3–7, juutalaisia 6, saksalaisia 4, bulgarialaisia 2 prosenttia. Tämän lisäksi kuvernementissa asui muun muassa serbejä, kreikkalaisia ja romaneja.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Kherson gubernia Encyclopedia of Ukraine, vol. 2. 1989. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 23.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 23.3.2014. (venäjäksi)
- ↑ Hersonskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 23.3.2014. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 23.3.2014. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hersonin kuvernementti Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||
