Jämijärven lentokenttä
| Jämijärven lentokenttä | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Jämi Fly-In vuonna 2008. | |||||||||||||
| ICAO-koodi | EFJM | ||||||||||||
| Sijainti | Jämijärvi | ||||||||||||
| Koordinaatit | 61°46′43″N, 022°42′58″E | ||||||||||||
| Tyyppi | julkinen | ||||||||||||
| Ylläpitäjä | Jämi-säätiö | ||||||||||||
| Valmistumisvuosi | 1935 | ||||||||||||
| Korkeus | 154 m | ||||||||||||
| Kiitotiet | |||||||||||||
| |||||||||||||
| Huomioita | |||||||||||||
| Lähteet | VFR Suomi/Finland[1] | ||||||||||||
| Infobox OK | |||||||||||||
Jämijärven lentokenttä (ICAO: EFJM) eli ”Jämi” on harrasteilmailussa käytetty lentopaikka. Se sijaitsee Jämijärven kunnassa Satakunnassa, noin seitsemän kilometriä Jämijärven kirkonkylältä etelään.
Jämiä kotikenttänään pitävät Tampereen Ilmailuyhdistys (purjelento ja moottoripurjelento), Tampereen kevytilmailukerho (varjo- ja riippuliito), Tampereen laskuvarjokerho (laskuvarjohyppy), Jämin liitäjät (riippuliito) ja Pohjois-Satakunnan Ilmailukerho r.y. (purjelento). Lennokkitoiminta ajoittuu kesäkauteen.
Lentokenttä ja palvelut
Jämillä on ympäri vuoden lämpimät tilat rakennus- ja harrastustoiminnalle, yöpymismahdollisuus oheispalveluineen (mm. seisova pöytä, sauna- ja kokoustilat).
Jämijärven lentokentällä on kaksi 830 metriä pitkää kiitotietä.
Kentällä on noin 800 neliömetrin lentokonehalli. Kentällä on myynnissä Avgas 100LL -polttoainetta.
Kentän lähellä on Jämijärven ilmailuperinteestä kertova pieni ilmailumuseo. Siellä on esillä näköiskopio Harakka II -purjekoneesta. Kyseinen ilmailuperinnehuone on auki iltapäivisin vain kesäloma-aikaan ja ilmailutapahtumien yhteydessä.
Heinäkuun puolivälissä kentällä järjestetään Jämi Fly-In -tapahtuma, johon tulee kymmeniä experimental-luokan lentokoneita (pääosin ultrakevyitä lentokoneita).
Historia
Saksalainen Deutscher Luftsportverein vieraili Suomessa ja esitteli purjelentoa Suomelle vuonna 1934. Vierailu pääsi lehdistön kautta koko kansan tietoon, ja purjelennon suosio kasvoi. Suomen Kuvalehti järjesti kilpailun purjelentokentän löytämiseksi. Kilpailun voitti jämijärveläinen maanviljelijä Arvo Kontti, joka kirjeessään ehdotti Jämin Soininharjua.
Lentokenttä on perustettu 15. heinäkuuta 1935. Kentällä piti järjestää kesällä 1940 Helsingin olympialaisten purjelentokilpailu. Liitolentäjien koulutus järjestettiin saksalaisen mallin mukaan – kuminauhoilla ilmaan veto oli liikuntaa ilmailusta kiinnostuneille pojille. Lentojen kesto mitattiin sekunneissa tai kymmenissä sekunneissa. Ohjaajan ensimmäinen lento oli yksinlento, joka kasvatti lentäjän itseluottamusta.
17. heinäkuuta 1935 alkoi Jämin Purjelentokoulussa ensimmäinen kurssi. Vuoteen 1945 asti kursseille saivat osallistua vain ilmapuolustusyhdistyksen jäsenet. Lennokkikursseille saattoi päästä isänmaallishenkisiksi katsottavien järjestöjen jäseniä. Suomen Ilmapuolustusliitto antoi Jämillä toimiville yhdistyksille ilmaiseksi purjelentokoneiden rakennussarjoja. Jatkosodan aikana Jämillä järjestettiin sotilaslennon peruskursseja ja radiosähköttäjäkursseja.
Vuonna 1945 Liittoutuneiden valvontakomissio tarkasti Jämijärven, koska se oli Suomen ilmapuolustusliiton koulutuskeskuksena nähty sotilaslentäjien esikoulutuspaikkana. Tällöin muun muassa Suomen Ilmavoimien kokardiin liittyvät lentokentän hakaristit poistettiin. Puolustusministeriö oli syksystä 1944 alkaen vähentänyt lentokeskuksen rahallista tukea. Tuen avulla sotilaiden antama lentokoulutus ja laaja puurakenteisten liitokoneiden valmistus oli ollut mahdollista.
Purjelento Jämillä siirtyi Suomen ilmailuliitolle ja pelkästään harrastuslentämiseksi. Vuoden 1945 kesällä suoritettiin Jämillä ennätysmäinen määrä liitolentotutkintoja kenties jonkinlaisena reaktiona venäläisten toimille.lähde?
Jämillä on 1970-luvun lopulta lähtien pidetty yksi Suomen suurimmista lennokkikilpailuista, Olavi Lumeksen perustamat Toka- ja F1AX-kilpailut.[2] Toka- ja F1AX-luokkien yhteydessä on usein järjestetty myös Sinisiipi- ja rinnekilpailut, sekä 2010-luvulla syntynyt Oldtimer-luokka.[3]
Vuoden 1991 Suviseurat pidettiin Jämijärven lentokentällä.[4]
Kentällä sattui vakava onnettomuus huhtikuussa 2014, laskuvarjohyppääjiä kuljettanut kone syöksyi maahan. 11 matkustajasta 8 kuoli.
Kuvia Jämiltä
-
Lentokentän rakennuksia helmikuussa 2009. -
PIK-16-purjelentokone Jämijärven lentokentällä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Jämijärvi, Finland – EFJM VFR Suomi / Finland. 18.11.2010. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 21.4.2012. Viitattu 28.8.2011.
- ↑ Toka-kisat Suomen Lennokki. Viitattu 28.9.2014.
- ↑ Lehti, Jari: Toka-loppukilpailut Ilmailuliitto.fi. 18.12.2013. Suomen Ilmailuliitto ry. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 28.9.2014.
- ↑ Esa Reunanen: Suviseuroissa Jämijärvellä yli 50000 seuravierasta HS.fi. Viitattu 16.3.2023.
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jämijärven lentokenttä.
- VFR Suomi/Finland – Jämijärven lentopaikka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lentopaikat.fi – Jämijärven lentopaikka
- Ville Tiainen, Aropupulaivue, Valistus, Helsinki, 1960. Tämä nuortenromaani kertoo muutaman lentäjäksi aikovan pojan lentokursseista Jämillä 1950-luvulla.
- Video Jämin ilmailunäytöksestä vuodelta 1951
- Jämin Riippuliitäjät ry
- Nykyajan nuoret ikarokset, Seura, 29.09.1937, nro 39, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Suomen purjelennolla "tuulta purjeissa". Kokonainen "purjelentokylä" autiolla kanervaharjulla, Hakkapeliitta, 16.08.1938, nro 33, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Jämijärvi – hiljaisten lentokoneiden pitäjä – valmistautuu olympiakisoihin, Hakkapeliitta, 01.08.1939, nro 31, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Hohtavin siivin lintujen teitä, Kuva, 11.10.1939, nro 21, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|
