J. F. Lagervall

Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman^[1], 19. heinäkuuta 1787 Kontiolahti – 7. marraskuuta 1865 Helsinki) oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija.

Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti osaa Suomen sotaan kersanttina vuosina ]1808–1809 ja julkaisi sodasta muistelmateoksen En Karelsk jägares sorgliga minnen. Hänen kirjoittamansa näytelmä Ruunulinna (1834), joka on mukaelma Shakespearen Macbethista, on ensimmäinen suomenkielinen murhenäytelmä.

Elämänvaiheet

Lagervall oli käynyt ennen sotapalvelustaan Kuopion triviaalikoulua, Porvoon lyseota ja maanmittauskoulua, ja hän liittyi vuonna 1805 Ruotsin armeijaan, jossa hän palveli kersanttina vuosien 1808–1809 Suomen sodassa. Hän toimi vuosina 1809–1812 Suomen senaatin tilapäisenä kielenkääntäjänä. Vuonna 1812 hänet ylennettiin Venäjän keisarillisen armeijan luutnantiksi palvellen Suomen 6. tarkk'ampujapataljoonassa asemapaikkanaan Viipurin varuskunta. Hän avioitui vuonna 1815, Sortavalan kollegioasessori Carl Tawastin tyttären Anna Catharina Tawastin (1778-1858) kanssa ja adoptoi tämän ensimmäisestä avioliitosta olleen pojan Carl Robertin. Vuonna 1817 hänet ylennettiin kapteeniksi ja hän vuokrasi vuonna 1823 Koitsanlahden Hovin (joka oli kuninkaankartano) Parikkalasta ja ryhtyi harjoittamaan maanviljelyä sotilasvirkansa ohella. Jaakko Fredrik Lagervall jäi eläkkeelle majurin arvoisena vuonna 1831, Viipurin tarkk'ampujapataljoonasta, näiden lakkauttamisen yhteydessä ja vetäytyi lopullisesti Koitsanlahden tilalleen omistautuen mm. kirjoittamiseen.

Tuotanto

Lagervall julkaisi lukuisia näytelmiä mm. pääteoksensa Ruunulinna (1834) sekä näytelmät Tuhkapöperö (1847), Josephi (1847), Judithi (1847) ja Kaini (1847). Runoteos Satu Sallisesta (1831) on sankarieepostarina Karjalan sadunhohtoisesta kenraalista Erkki Sallisesta. Kertomakirjallisuutta edustavat hänen teoksensa Brudskaran (1831) suomeksi Hääjoukko, Blind Alarm - ett studentuppträde (1838) sekä Jaakot (1855), joka on kertomus kahdesta Pielisjärvellä vaikuttaneesta kirkkoherrasta "Korpi-Jaakko" Steniuksesta ja tämän pojasta "Koski-Jaakko" Steniuksesta. Tämä teos on myös taloushistoriallinen käsitellen Joensuun alueen elinkeinoelämän kehittymistä 1700-luvulta alkaen. Omaelämäkerrallinen muistelmateos Suomen Sodasta En karelsk jägares sorgliga minnen julkaistiin Tidskriften Suomi-sarjassa vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1866. Arvostelijoiden mielestä tämä oli paras Lagervallin kynästä lähtenyt teos kypsyytensä ja objektiivisen historiatulkintansa vuoksi. Lisäksi hänen fiktiivistä kertomatuotantoaan edustaa Adam Oehlensclägerin kirjoihin perustuva fantasiateos Uni (1831). Lagervallin kirjallista tuotantoa on tarkasteltu varsin mittavasti vuonna 1900 ilmestyneessä FM Lauri Suomalaisen kirjallisuuden pro gradu -tutkielmassa.

Fennomaani ja ruotsalaisuusmies

Lagervall oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen vuosina 1832–1865. Hän oli myös Elias Lönnrotin henkilökohtainen ystävä ja kävi 1830–1840-luvulla tämän kanssa suomenkielen lauseoppia ja rakennetta koskevaa vilkasta kirjeenvaihtoa. Itäsuomalaisena hän edusti päinvastaista suuntausta kuin länsisuomalainen Lönroth ja heidän tavatessaan useaan otteeseen Koitsanlahdessa, Lönnrotin runonkeräysmatkoilla, hän kävi kiivasta väittelyä karjalaisen murteen asemasta ja Suomen kirjakielen kehityssuunnasta.

Lagervall oli varsin kielitaitoinen. Hänen hakiessaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan inspehtorin paikkaa hän ilmaisi Lönnrotille, jota pyysi suosittelijakseen, ottavansa käännettäväkseen kymmentä kieltä, joihin kuuluivat ainakin suomi, ruotsi, venäjä, saksa, ranska, englanti ja tanska. Hän oli tutustunut näiden maiden kirjallisuuteen alkukielellä ja sai innoitusta teoksiinsa mm. englantilaisen Shakespearen ja tanskalaisen Oehlensclägerin teoksista. Hän julkaisi kolme teoksistaan ruotsiksi, joka lienee ollut hänen vahvin kirjakielensä ja käytti myös teoksessaan En karelsk jägares sorgliga minnen ranskankieltä keskustellessaan venäläisten upseereiden kanssa.

»Vaikkakin Lagervall oli aatteelliselta kannaltaan intomielinen fennomaani ja suomenkielen puolestapuhuja, hän ei koskaan nähnyt mielikuvissaan itsenäistä suomalaista kansallisvaltiota. Vanhat Ruotsin vallan ajat tulivat esille hänen puheissaan loistokkaina "kulta-aikoina" ja hänen mielilauseensa olikin "så långt skall jag ännu leva, att får se den blågula flaggan öfver Sveaborg igen". Vaikkakin nuoruudessaan hän esiintyi omassa yhteiskuntaluokassaan radikaalina suomalaisuusmiehenä, hänen todelliset sympatiansa olivat sitä järjestelmää kohtaan, johon hän kolmannen säädyn vallankumouksen hurmiossa oli syntynyt.»
(Lauri Suomalainen, 1900)

Perhe ja vanhuus

Lagervallille syntyi avioliitosta Anna Catharina Tawastin kanssa vuonna 1816 tytär Charlotta Fredrique (joka vuodesta 1835 oli sukunimeltään Werving avioiduttuaan kanavanrakentaja Josef Wervingin kanssa) ja 1823 poika Anton Fredrik Wilhelm Bartholomeus. Hänen poikansa palveli luutnanttina Venäjän armeijassa.

Maaorjuuden lakkauttaminen Vanhan Suomen lahjoitusmailla ajoi hänet vuonna 1857 taloudelliseen vararikkoon, ja hän joutui luopumaan Koitsanlahden tilastaan, jonka oli jo aiemmin antanut poikansa maaviskaali Carl Robert Lagervallin hoidettavaksi. Vanhoilla päivillään hän sokeutui ja muutti asumaan tyttärensä luokse Helsinkiin.

Jaakko Fredrik Lagervall kuoli Helsingissä 7. marraskuuta 1865, ja hänet on haudattu Hietaniemen vanhalle hautausmaalle.

Kirjallinen tuotanto

Satu Sallisesta 1831
Uni 1831
Brudskaran 1831 (suom. Hääjoukko)
Ruunulinna 1834
Blind Alarm - ett Studentuppträde 1838
Tuhkapöperö 1847
Josephi 1847
Judithi 1847
Kaini 1847
Jaakot 1855
En karelsk jägäres sorgliga minnen 1866

Lähteet

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Lisää luettavaa aiheesta J. F. Lagervall on Wikiaineistossa
Lagervall, Jaakko Fredrik, Pieni tietosanakirja
Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive).
Suomalainen Lauri: Kirjallisuushistoriallisia piirteitä Jaakko Fredrik Lagervallista. Helsingin Yliopisto, Pro Gradu -tutkielma 1900.
Tigerstedt E. S., Biografiska Anteckningar om Savolax Brigadens Män 1808-1809, Söderström & C:o Förlagsaktiebolag 1908, Helsingfors.

Viitteet

↑ Pohjois-Karjan kirjailijat (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Lagervall, Jaakko Fredrik, Tietosanakirja osa, 5, palsta 401, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1912
Vapaasti ladattavia Jacob Fredrik Lagervallin e-kirjoja Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa, Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
"Ruunulinna". Jaakko Fredrik Lagervall, sotaurho ja maanviljelijä, ensimmäisen suomenkielisen näytelmän kirjoittaja, Hakkapeliitta, 23.10.1934, nro 43, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Vanha majuri kirjoittaa näytelmiä, Hakkapeliitan joulu, 01.12.1939, s. 66, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot