Jochen Rindt

Jochen Rindt
Henkilötiedot
Koko nimi Karl Jochen Rindt
Syntynyt18. huhtikuuta 1942
Mainz, Saksa
Kuollut5. syyskuuta 1970 (28 vuotta)
Monza, Italia
Kansalaisuus Itävalta Itävalta (kilpailulisenssi)
Saksa Saksa (kansalaisuus)
Formula 1 -ura
Aktiivivuodet 1964–1970
Talli(t) Cooper, Brabham, Lotus
Kilpailuja 62
Maailman­mestaruuksia 1 (1970)
Voittoja 6
Palkintosijoja 13
Paalupaikkoja 10
Nopeimpia kierroksia 3
MM-pisteitä 107 (109)
Ensimmäinen kilpailu Itävallan GP 1964
Ensimmäinen voitto Yhdysvaltain GP 1969
Viimeinen voitto Saksan GP 1970
Viimeinen kilpailu Italian GP 1970
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Karl Jochen Rindt (18. huhtikuuta 1942 Mainz, Saksa5. syyskuuta 1970 Monza, Italia) oli saksalainen Itävaltaa edustanut kilpa-ajaja. Hän on Formula 1 -historian ainoa kuljettaja, joka on voittanut maailmanmestaruuden kuolemansa jälkeen.[1]

Rindt voitti Le Mansin 24 tunnin ajon vuonna 1965 Masten Gregoryn kanssa.[2] Rindtin lisäksi vain Mike Hawthorn, Phil Hill, Graham Hill ja Fernando Alonso ovat voittaneet sekä F1-mestaruuden että Le Mansin 24 tunnin ajon.[3][4]

Nuoruus

Jochen Rindt jäi orvoksi jo pikkulapsena, kun hänen molemmat vanhempansa kuolivat toisen maailmansodan pommituksissa Hampurissa vuonna 1943.[5] Hänen Grazissa Itävallassa asuneet isovanhempansa adoptoivat hänet, ja Jochen muutti heidän luokseen.[1]

Rindt osallistui kouluaikoinaan hiihtokilpailuihin, ja häneltä murtui kahdesti raaja. Hän päätti vaihtaa hiihdon moottoriajoneuvoilla kilpailemiseen. Aluksi hän ajeli mopolla ja myöhemmin motocross-pyörällä. Saatuaan ajokortin Rindt joutui ajotapansa vuoksi usein poliisin kanssa tekemisiin. Hänet erotettiin useasta yksityiskoulusta kapinallisen käytöksen takia.[1] Rindt ryhtyi harrastamaan kilpa-autoilua ja kilpaili Formula Junior Cooper -sarjassa vuonna 1963.[6] Rindtin nuoruuden esikuva oli saksalainen kilpa-autoilija Wolfgang von Trips, joka kuoli Monzan radalla vuonna 1961.[1]

Ura

Jochen Rindt ponnahti kansainväliseen tietoisuuteen Britannian Formula 2 -sarjassa vuonna 1964, kun hän toisessa kilpailussaan voitti lyömättömänä pidetyn britin Graham Hillin.[5] Jo sitä ennen hän oli ehtinyt kerätä voittoja useissa pikkuformuloiden luokissa.

Formula 2

Rindt voitti eniten kilpailuja Euroopan Formula 2 -sarjassa vuonna 1967, mutta mestaruuden vei Jacky Ickx.[7] FIA oli sarjan säännöissä huomioinut kokeneempien kuljettajien osallistumisen ja luokitellut kuljettajat pystyivät osallistumaan kilpailuihin, mutta eivät voineet kilpailla sarjan mestaruudesta.[8]

Formula 1

Ajajan lahjoistaan huolimatta Rindt ehti kiertää F1-sarjaa vuodesta 1964 pitkään[9][10] ennen kuin hän vihdoin sai kilpailukykyisen auton alleen kaudelle 1969 siirryttyään Lotus-talliin[11][12]; tosin hän oli jo Cooper-tallissa kaudella 1966 sijoittunut MM-sarjassa kolmanneksi.[13] Ensimmäisellä Lotus-kaudellaan Rindt saavutti 22 pistettä ja kuljettajien sarjan neljännen tilan.[12]

Kaudella 1970 Rindt ehti voittaa viidesti ja hankkia tavoittamattoman johdon MM-sarjassa[14] ennen kuin hän kuoli Italian GP:n harjoituksissa sattuneen ulosajon seurauksena Monzassa.[15][16]

Ura urheiluautoilla

Rindt menestyi myös urheiluautoluokissa. Hänellä on muun muassa Le Mansin 24 tunnin ajon voitto vuodelta 1965.[17]

Kuolema

Rindt kuoli kesken kauden 1970, kun hän ajoi ulos jarruakselin katkettua Monzan radalla Italian GP:n harjoituksissa. Onnettomuus sattui ennen radan viimeistä mutkaa, Parabolicaa. Kauden päätteeksi Rindtin suomalainen leski Nina Rindt (o.s. Lincoln) vastaanotti edesmenneen miehensä puolesta maailmanmestarin palkinnon.[18]

Rindt haudattiin Grazin kaupunkiin.

Saavutukset vuosittain

Jochen Rindtin autourheilusaavutukset vuosittain:[19]

  • 1962: Ensimmäiset autourheilukilpailut Alfa Romeolla.
  • 1963: Osallistuu Formula Junior -kilpailuihin, ensimmäinen suuri voitto Italian Cesenaticossa.
  • 1964: Voittaa Formula 2:ssa maailman huiput. Ensiesiintyminen Formula 1:ssä Itävallan GP-ajoissa Zeltwegissä.
  • 1965: Tehdassopimus Cooperin kanssa F1:ssä, voittaa Le Mansin 24 tunnin ajon Masten Gregoryn kanssa. F1 MM-taulukossa kolmastoista.
  • 1966: Kolmas F1 MM-taulukossa.
  • 1967: Voittaa Formula 2:n Euroopan mestaruuden, F1:ssä yhdestoista.
  • 1968: Siirtyy Brabhamille ja päätyy F1 MM-taulukossa kahdenneksitoista.
  • 1969: Sopimus Lotuksen kanssa F1:ssä, ensimmäinen voitto Watking Glenissä ja sijoittuu neljänneksi MM-taulukossa. Tunnetaan nopeimpana F1-ajajana.
  • 1970: F1-voitot; Monacossa, Zandvoortissa, Clermont-Ferrandissa, Brands Hatchissa, Hockenheimissa. Johtaa ylivoimaisesti MM-pisteissä ja voittaa F1-mestaruuden. Kuolee Monzan Parabolica-kaarteessa (nykyisin ’Curva Alboreto’), kun Lotus riistäytyy ohjauksesta 5. syyskuuta 1970 viimeisissä harjoituksissa.

Formula 1:n MM-sarjan kilpailujen tulokset

Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa ja kursivointi nopeinta kierrosta.

Vuosi Talli Auto Moottori 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Sijoitus Pisteet
1964 Rob Walker Racing Team Brabham BT11 BRM V8 MON
NED
BEL
FRA
GBR
GER
AUT
Kesk.
ITA
USA
MEX
- 0
1965 Cooper Car Company Cooper T73 Climax V8 RSA
Kesk.
13. 4
Cooper T77 Climax V8 MON
DNQ
BEL
11
FRA
Kesk.
GBR
14
NED
Kesk.
GER
4
ITA
8
USA
6
MEX
Kesk.
1966 Cooper Car Company Cooper T81 Maserati V12 MON
Kesk.
BEL
2
FRA
4
GBR
5
NED
Kesk.
GER
3
ITA
4
USA
2
MEX
Kesk.
3. 22 (24)
1967 Cooper Car Company Cooper T81 Maserati V12 RSA
Kesk.
MON
Kesk.
CAN
Kesk.
13. 6
Cooper T81B Maserati V12 NED
Kesk.
BEL
4
FRA
Kesk.
USA
Kesk.
MEX
Cooper T86 Maserati V12 GBR
Kesk.
GER
Kesk.
ITA
4
1968 Brabham Racing Organisation Brabham BT24 Repco V8 RSA
3
ESP
Kesk.
MON
Kesk.
12. 8
Brabham BT26 Repco V8 BEL
Kesk.
NED
Kesk.
FRA
Kesk.
GBR
Kesk.
GER
3
ITA
Kesk.
CAN
Kesk.
USA
Kesk.
MEX
Kesk.
1969 Gold Leaf Team Lotus Lotus 49B Ford V8 RSA
Kesk.
ESP
Kesk.
MON
NED
Kesk.
FRA
Kesk.
GBR
4
GER
Kesk.
ITA
2
CAN
3
USA
1
MEX
Kesk.
4. 22
1970 Gold Leaf Team Lotus Lotus 49C Ford V8 RSA
13
MON
1
BEL
Kesk.
1. 45
Lotus 72 Ford V8 ESP
Kesk.
Lotus 72C Ford V8 NED
1
FRA
1
GBR
1
GER
1
AUT
Kesk.
ITA
DNS
CAN
USA
MEX

Lähteet

  • Melart, Juhani & Melart, Kari: Elämä pelissä – Grand Prix -ratojen sankarit. 2. painos. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22767-6.
  • Kärkkäinen, Juha: Suomalainen Formula 1 -historia 1950–96. Hämeenlinna: Alfamer Oy, 1996. ISBN 951-9153-98-5.

Viitteet

  1. a b c d Hall of Fame: Jochen Rindt Formula1.com. Viitattu 10.6.2008. (englanniksi)
  2. 24-hours of Le Mans Winners / ACO 24h motorsportsetc.com. Viitattu 10.6.2008. (englanniksi)
  3. Alain Prost Le Mansin 24 tunnin ajoon 8.12.2004. MTV3. Viitattu 10.6.2008.
  4. Coch, Mat: Alonso, Campbell win on debut at Le Mans Speedcafe.com. 17.6.2018. Viitattu 10.6.2019. (englanniksi)
  5. a b Tremayne, David: Remembering Rindt – Why the Austrian racer is still so revered, 50 years after his death Formula1.com. 5.9.2020. Formula One World Championship Limited. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
  6. Grand Prix Hall of Fame – Jochen Rindt ddavid.com. Arkistoitu 15.10.2012. Viitattu 10.6.2008. (englanniksi)
  7. 1967 European F2 Trophy motorsportmagazine.com. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
  8. Denis Jenkinson: Further thoughts on Formula 2 motorsportmagazine.com. toukokuu 1967. Viitattu 14.4.2023. (englanniksi)
  9. Melart & Melart, s. 139–141
  10. Kärkkäinen, s. 19
  11. Melart & Melart, s. 142
  12. a b Kärkkäinen, s. 23
  13. Kärkkäinen, s. 21
  14. Kärkkäinen, s. 24
  15. Melart & Melart, s. 146–147
  16. Kärkkäinen, s. 25
  17. 33èmes Grand Prix d´Endurance les 24 Heures du Mans 1965 1965 24 Hours of Le Mans Results and Competitors. Experience Le Mans. Viitattu 3.4.2022. (englanniksi)
  18. Person Page - 15215 thePeerage.com. Viitattu 22.7.2008. (englanniksi)
  19. Georg Lentz, Günther Effenberger ja Günter K. Kodek: Jochen Rindt – kuolematon maailmanmestari, s. 11, 142. Suomentanut Eero Mänttäri. Kirjayhtymä, 1971. (suomeksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jochen Rindt.
  • Grand Prix Racing / Rindt (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Formula 1 -luokan kuljettajien maailmanmestarit

1950-luku:

1950: Italia G. Farina
1951: Argentiina J. M. Fangio
1952: Italia A. Ascari
1953: Italia A. Ascari
1954: Argentiina J. M. Fangio
1955: Argentiina J. M. Fangio
1956: Argentiina J. M. Fangio
1957: Argentiina J. M. Fangio
1958: Yhdistynyt kuningaskunta M. Hawthorn
1959: Australia J. Brabham

2000-luku:

2000: Saksa M. Schumacher
2001: Saksa M. Schumacher
2002: Saksa M. Schumacher
2003: Saksa M. Schumacher
2004: Saksa M. Schumacher
2005: Espanja F. Alonso
2006: Espanja F. Alonso
2007: Suomi K. Räikkönen
2008: Yhdistynyt kuningaskunta L. Hamilton
2009: Yhdistynyt kuningaskunta J. Button

1960-luku:

1960: Australia J. Brabham
1961: Yhdysvallat P. Hill
1962: Yhdistynyt kuningaskunta G. Hill
1963: Yhdistynyt kuningaskunta J. Clark
1964: Yhdistynyt kuningaskunta J. Surtees
1965: Yhdistynyt kuningaskunta J. Clark
1966: Australia J. Brabham
1967: Uusi-Seelanti D. Hulme
1968: Yhdistynyt kuningaskunta G. Hill
1969: Yhdistynyt kuningaskunta J. Stewart

2010-luku:

2010: Saksa S. Vettel
2011: Saksa S. Vettel
2012: Saksa S. Vettel
2013: Saksa S. Vettel
2014: Yhdistynyt kuningaskunta L. Hamilton
2015: Yhdistynyt kuningaskunta L. Hamilton
2016: Saksa N. Rosberg
2017: Yhdistynyt kuningaskunta L. Hamilton
2018: Yhdistynyt kuningaskunta L. Hamilton
2019: Yhdistynyt kuningaskunta L. Hamilton

1970-luku:

1970: Itävalta J. Rindt
1971: Yhdistynyt kuningaskunta J. Stewart
1972: Brasilia E. Fittipaldi
1973: Yhdistynyt kuningaskunta J. Stewart
1974: Brasilia E. Fittipaldi
1975: Itävalta N. Lauda
1976: Yhdistynyt kuningaskunta J. Hunt
1977: Itävalta N. Lauda
1978: Yhdysvallat M. Andretti
1979: Etelä-Afrikka J. Scheckter

2020-luku:

2020: Yhdistynyt kuningaskunta L. Hamilton
2021: Alankomaat M. Verstappen
2022: Alankomaat M. Verstappen
2023: Alankomaat M. Verstappen

1980-luku:

1980: Australia A. Jones
1981: Brasilia N. Piquet
1982: Suomi K. Rosberg
1983: Brasilia N. Piquet
1984: Itävalta N. Lauda
1985: Ranska A. Prost
1986: Ranska A. Prost
1987: Brasilia N. Piquet
1988: Brasilia A. Senna
1989: Ranska A. Prost

1990-luku:

1990: Brasilia A. Senna
1991: Brasilia A. Senna
1992: Yhdistynyt kuningaskunta N. Mansell
1993: Ranska A. Prost
1994: Saksa M. Schumacher
1995: Saksa M. Schumacher
1996: Yhdistynyt kuningaskunta D. Hill
1997: Kanada J. Villeneuve
1998: Suomi M. Häkkinen
1999: Suomi M. Häkkinen
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Saksa
  • Yhdysvallat
  • Japani
  • Tšekki
Henkilöt
  • Deutsche Biographie