Kang Sok-ju

Kang Sok-ju (kor. 강석주, Gang Sok-ju; 29. elokuuta 1939 Etelä-Pyeongan – 20. toukokuuta 2016 Pjongjang) oli pohjoiskorealainen diplomaatti ja poliitikko.^[1][2][3] Hänen on kuvattu olleen maansa johtava diplomaatti ja Kim Jong-ilin läheinen luottomies.^[3] Hän oli Kim Jong-ilin serkku.^[4]

Kang sai kandidaatin oppiarvon ranskan kielessä Pjongjangin vieraiden kielten yliopistosta. Hän opiskeli myös Kiinassa.^[1] Hän aloitti uransa Korean työväenpuolueen kansainvälisten asioiden jaoksessa 1970-luvun alkupuolella^[3] ja pääsi sittemmin puolueen kansainvälisten asioiden johtajaksi.^[1] Vuonna 1986 Kang pääsi ensimmäiseksi varaulkoministeriksi^[1], jona hän toimi vuoteen 2010 saakka.^[4] 1990-luvulta lähtien Kang esiintyi usein Kim Jong-ilin seurassa tämän ollessa vuorovaikutuksessa ulkomaalaisten johtajien kanssa. Vuonna 1994 Pohjois-Korea suostui sopimukseen plutoniumin tuotantokeskuksensa sulkemisesta Yongbyonin ydintutkimuslaitoksessa energia-apua vastaan. Kansainväliset suhteet paranivat^[2] ja Kang tapasi tätä seuranneina vuosina moneen otteeseen Yhdysvaltain keskeisiä päättäjiä, mutta sopimus menetti merkityksensä 2000-luvun alussa. Kang kertoi lokakuussa 2002 Pohjois-Korean olevan oikeutettu ydinaseisiin, mikä Yhdysvalloissa tulkittiin tunnustukseksi uraanin rikastamisesta ydinaseita varten.^[3] 1990-luvulla käytyjen neuvottelujen yhteydessä Kang oli kuitenkin saanut maailmanlaajuista huomiota ja noussut yhdeksi harvoista kansainvälisesti tunnetuista pohjoiskorealaisista päättäjistä.^[1] Hän istui monta kautta Korkeimmassa kansanneuvostossa ja sai vuonna 1992 Kim Il-sungin ritarikunnan ritarin arvon.^[5]

Lokakuussa 2007 Kang osallistui Pjongjangissa tapaamiseen Etelä-Korean presidentti Roh Moo-hyunin kanssa. Syyskuussa 2010 hän siirtyi ulkoministeriön palveluksesta yhdeksi lukuisista^[4] Pohjois-Korean varapääministereistä. Samana vuonna hän sai nimityksen Korean työväenpuolueen politbyroon täysjäseneksi, jona toimi vuoteen 2015 saakka. Huhtikuussa 2014 Kang nimitettiin jälleen Korean työväenpuolueen kansainvälisten asioiden johtajaksi. Tässä asemassa hän teki vierailuja ulkomaille ja vastaanotti ulkomaisia delegaatioita Pjongjangissa. Vuonna 2015 Kang alkoi vetäytyä julkisesta elämästä sairauden takia, vaikkakin hän pysyi seitsemännessä puoluekokouksessa vuonna 2016 puolueen keskuskomitean jäsenenä.^[3] Hän kuoli ruokatorven syöpään 76-vuotiaana toukokuussa 2016.^[2]

Korean Broadcasting Systemin väitteen mukaan Kang vietti luottomiehen asemastaan huolimatta jonkin aikaa uudelleenkoulutusleirillä oppimassa vallankumouksellista kuria tehtyään 1990-luvun alussa useita merkittäviä päätöksiä konsultoimatta puoluetta. Kangin veli Kang Sok-song johti Korean työväenpuolueen historiaa tutkinutta pohjoiskorealaista ajatuspajaa.^[1]

Lähteet