Kansainvälistäminen ja lokalisointi : Kansainvälistämis- ja lokalisointitoimintojen painopisteitä, Lokalisointi, Haasteita, Katso myös Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Kansainvälistäminen ja lokalisointi

Kansainvälistäminen eli internationalisointi ja lokalisointi eli kotoistus ovat toimia, joilla sovitetaan tuotteita, kuten julkaisuja tai ohjelmistoja vieraaseen ympäristöön, erityisesti vieraiden maiden kulttuuriin. Ero kansainvälistämisen ja lokalisoinnin välillä on hienovarainen mutta merkitsevä. Kansainvälistäminen on tuotteiden sovittamista potentiaaliseen käyttöön periaatteessa missä tahansa, kun taas lokalisointi tarkoittaa erityispiirteiden lisäämistä tietyssä määrätyssä kohteessa tapahtuvaa käyttöä varten.

Kansainvälistämis- ja lokalisointitoimintojen painopisteitä

Päiväys ja kellonaika (UTC kansainvälistetyssä ympäristöissä)
Valuutta
Kielet (merkistöt, numerojärjestelmät, vasemmalta oikealle / oikealta vasemmalle -kirjoitusjärjestelmät ) (esimerkki: Unicode)
Kirosanojen ja muiden tabujen välttäminen (esimerkiksi tuotteiden nimeämisessä)
Nimet ja tittelit
Puhelinnumerot, osoitteet ja kansainväliset postinumerot
Mittayksiköt
Kuvallisten symbolien muokkaus

Lokalisointi

Erityisesti lokalisointiin liittyviä alueita ovat muun muassa:

Kääntäminen
Erityistuki tietyille kielille, kuten Itä-Aasian kielet
Paikalliset säännöt
Moraali
Paikallinen sisältö
Symbolit
Estetiikka
Kulttuuriarvot ja sosiaalinen ympäristö
Uusien lokalisoitujen sanojen keksiminen
Yhdenmukaiset termit samoille asioille eri ohjelmissa
Lokalisoidun ja alkuperäisen tekstin vastaavuus

Suomessa tietotekniikan lokalisointiin liittyviä kieltä ja kulttuuria koskevia ohjeita ja normeja antaa Kotoistuspalvelu.^[1]

Haasteita

Kansainvälistäminen ja lokalisointi luovat haasteita tietokoneohjelmistojen kehittäjille – etenkin jos niitä ei ole ohjelmistosuunnittelussa huomioitu alusta lähtien. Yleinen käytäntö on erottaa tekstidata ja muut ympäristöstä riippuvat resurssit (esimerkiksi kuvakkeet) ohjelmakoodista. Tällöin eri käyttöympäristöjen huomiointi onnistuu ihannetapauksessa erillisiä resursseja muokkaamalla ilman koodin muuttamista. Resurssien kertaantuminen vaikeuttaa ylläpitoa. Jos esimerkiksi usealla kielellä käyttäjälle näytettävää viestiä halutaan muokata, tarvitsee kaikki saman resurssin käännökset päivittää. Tätä tehtävää helpottamaan on tehty ohjelmistokirjastoja, kuten Gettext.

Koska vapaita ohjelmistoja voi kuka tahansa vapaasti muokata ja levittää, ne soveltuvat paremmin kansainvälistettäviksi. Omistettuja ohjelmistoja ei yleensä käännetä kielille, joista ei koeta saatavan taloudellista hyötyä. Esimerkki projektista, joka on käännetty yli 70 kielelle, on KDE.