Kirsti Ala-Harja

Kirsti Ala-Harja
Kirsti Ala-Harja.
Kirsti Ala-Harja.
Henkilötiedot
Syntynyt28. helmikuuta 1936 (ikä 88)
Kurikka
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti Lääkäri
Poliitikko
Puolue Kansallinen Kokoomus
Vaalipiiri Vaasan läänin vaalipiiri
Kotipaikka Seinäjoki
Koulutus Lääketieteen lisensiaatti
Tutkinnot Helsingin yliopisto
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Kirsti Raili Ala-Harja (s. 28. helmikuuta 1936 Kurikka) on suomalainen lääkäri ja poliitikko. Hän toimi kokoomuksen kansanedustajana Vaasan läänin vaalipiiristä kolme kautta vuosina 1987–1999. Vuosina 1995–1998 Ala-Harja oli eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja.[1]

Ura ja elämä

Koulutus ja työelämä

Ala-Harja syntyi maanviljelijäperheeseen.[2] Hän muutti opiskelemaan Helsinkiin vuonna 1956 ja kävi vuoden kauppaopiston ylioppilasluokkaa. Lääketieteen opinnot hän aloitti entisen opettajansa kehotuksesta.[3] Ala-Harja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1964. Hän erikoistui keuhkosairauksiin vuonna 1971 ja sisätauteihin vuonna 1973 Helsingin yliopistossa.[1]

Vuosina 1964–1968 Ala-Harja työskenteli Laakson sairaalan ja vuosina 1968–1972 Marian sairaalan apulaislääkärinä. Hän oli Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan sisätautien[4] osastonlääkäri 1973–1978 ja apulaisylilääkäri 1978–1984.[1] Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen sattuessa vuonna 1976 Ala-Harja oli työvuorossa ensiapupoliklinikalla ja toimi myöhemmin onnettomuudessa loukkaantuneita varten perustetun kuntoutustyöryhmän varapuheenjohtajana.[5] Hän on työskennellyt myös useissa muissa lääketieteellisissä luottamustehtävissä ja työryhmissä.[4] Ennen valintaa kansanedustajaksi Ala-Harja työskenteli Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan kuntoutusylilääkärinä 1984–1987.[1] Hän sai lääkintöneuvoksen arvonimen vuonna 1997.[1]

Poliittinen ura

Politikkaan Ala-Harja lähti vuonna 1986 kun Seinäjoen Kokoomuksen Naiset pyysivät häntä ehdolle vuoden 1987 eduskuntavaaleihin. Vuoden 1983 vaaleissa kaikki Vaasan vaalipiiristä valitut kansanedustajat olivat miehiä, ja alueen naisjärjestöt kampanjoivat Irma Rewellin johdolla naisten nostamiseksi politiikkaan Pohjanmaalla.[6] Ala-Harja valittiin ensimmäisellä yrittämällä kansanedustajaksi. Hän oli presidentin valitsijamies vuoden 1988 vaaleissa. Ala-Harja on ollut myös Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsen.[1]

Yksityiselämä

Ala-Harja on naimisissa ja hänellä on kaksi tytärtä. Toinen heistä on entinen missi ja malli ja nykyinen evankelista Satu Ala-Harja.[7]

Lähteet

  • Aaltonen, Markku (toim.): ”Odottamaton ehdotus”, Miten meistä tuli kansanedustajia?, s. 31–37. Kirjoittanut Kirsti Ala-Harja. [Seinäjoki]: Veterator, 2007. ISBN 978-952-99820-0-4.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f Kirsti Ala-Harja Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ Aaltonen 2007, s. 32
  3. ↑ Aaltonen 2007, s. 33
  4. ↑ a b Aaltonen 2007, s. 34
  5. ↑ Aaltonen 2007, s. 36
  6. ↑ Aaltonen 207, s. 31
  7. ↑ Ala-Harja, Kirsti Raili Porvarillisen työn arkisto. 17.8.2009. Viitattu 12.6.2023.
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1987–1991
Eduskuntaryhmä
(53)
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1991–1995
Eduskuntaryhmä
(40)
  1. ↑ a b Mauri Miettinen siirtyi Kymen läänin maaherraksi huhtikuussa 1993. Tilalle nousi Timo Ihamäki.
  2. ↑ Riitta Kauppinen liittyi Kokoomuksen eduskuntaryhmään Keskustan eduskuntaryhmästä kesäkuussa 1994.
  3. ↑ Jouni J. Särkijärvi siirtyi ympäristöministeriön asunto- ja rakentamisosaston ylijohtajaksi heinäkuussa 1993. Tilalle nousi Pekka Kivelä.
  4. ↑ a b Ilkka Suominen siirtyi Alkon pääjohtajaksi 1994. Tilalle nousi Kirsi Piha.
  • n
  • k
  • m
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1995–1999
Eduskuntaryhmä
(39)
  1. ↑ a b Pertti Salolainen valittiin 1996 Suomen suurlähettilääksi Lontooseen. Tilalle nousi Pirjo-Riitta Antvuori.
  2. ↑ a b Kari Häkämies valittiin Kuopion kaupunginjohtajaksi 1998. Tilalle nousi Heikki Järvenpää.
  3. ↑ a b Kirsi Piha valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi 1996. Tilalle nousi Seppo Kanerva.
  4. ↑ a b Iiro Viinanen valittiin Pohjolan pääjohtajaksi 1996. Tilalle nousi Jari Koskinen.
  5. ↑ a b Anssi Rauramo valittiin Helsingin liikuntajohtajaksi 1998. Tilalle nousi Sirkka Lekman.
  6. ↑ a b Tuula Linnainmaa jätti paikkansa kansanedustajana 1997. Tilalle nousi Jouni Sjöblom.
  7. ↑ a b Väinö Saario menehtyi vaalikaudella toukokuussa 1996. Tilalle nousi Outi Siimes.
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • ISNI
Kansalliset
  • Suomi (KANTO)
Henkilöt
  • Eduskunta