Klorella
| Klorella | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvikunta Plantae |
| Kaari: | (Varsinaiset) Viherlevät Chlorophyta |
| Luokka: | Trebouxiophyceae |
| Lahko: | Chlorellales |
| Heimo: | Chlorellaceae |
| Suku: | Klorella Chlorella M.Beijerinck |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Klorella (Chlorella) on yksisoluisten levien suku. Sukuun kuuluu noin 25 lajia.[1] Klorella-levät ovat halkaisijaltaan noin 2-10 μm ympyränmuotoisia leviä. Sen solussa on lehtivihreää, ja se näyttää vihreältä kerättäessä. Se on erittäin hyvä yhteyttämään ja lisääntyy nopeasti hiilidioksidin, veden, auringonvalon ja joidenkin mineraalien avulla. Kerralla muodostuu yhdessä solussa 4-16 autospooria, joista kustakin kehittyy emolevän kaltainen yksilö. Tämä voi toistua useita kertoja päivässä, niin että yhdestä yksilöstä voi suotuisissa oloissa kehittyä vuorokaudessa jopa sata.[2]
Klorellan nimi tulee kreikan sanasta chloros, joka tarkoittaa vihreää, ja latinan suffiksista -ella, joka tarkoittaa pientä. Nimen antoi hollantilainen biologi. Melvin Calvin sai vuoden 1961 Nobelin kemian palkinnon kasvien hiilidioksidinkäyttöä koskevasta tutkimuksestaan, jossa hän käytti klorellaa.
Käyttö
Klorellaa käytetään ruoka-aineena. Kuivatussa klorellassa on noin 60 prosenttia proteiinia, ja se sisältää runsaasti B6-vitamiinia, magnesiumia, A-vitamiinia, tiamiinia, riboflaviineja, niasiinia, rautaa, fosforia ja sinkkiä.[3].
Lajeja
- Chlorella conductrix
- Chlorella elongata
- Chlorella faginea
- Chlorella homosphaera
- Chlorella kessleri
- Chlorella luteoviridis
- Chlorella marina
- Chlorella miniata
- Chlorella minutissima
- Chlorella mirabilis
- Chlorella oocystoides
- Chlorella ovalis
- Chlorella parasitica
- Chlorella saccharophila
- Chlorella salina
- Chlorella sorokiniana
- Chlorella spaerckii
- Chlorella stigmatophora
- Chlorella variegata
- Chlorella vulgaris
- Chlorella xanthella
- Chlorella zopfingiensis
Lähteet
Aiheesta muualla
- Laji.fi: Chlorella
|
