Korean jako

Korean historia
Korean esihistoria

Jeulmun (8000-1500eaa.)
Mumun (1500-300 eaa.)

Varhaiset kuningaskunnat

Gojoseon ?–108 eaa.
Jin-valtio

Varhaishistoriallinen kausi
Kolmen valtakunnan kausi

Goguryeo (37 eaa.–668 jaa.)
Baekje (18 eaa.–660 jaa.)
Silla( 57 eaa.–935 jaa.)
Gayan heimoliitto (42–562)

Kahden valtakunnan kausi

Silla (668–935)
Balhae (698–926)

Myöhemmät kolme valtakuntaa

Hugoguryeo (892–936)
Hubaekje (901–918)
Silla (57 eaa.–935 jaa.)

Dynastinen kausi

Goryeo-dynastia (918–1392)
Joseon-dynastia (1392–1897)
Korean keisarikunta (1897–1910)

Siirtomaa-aika

Japanin miehityskausi

Itsenäisyyden aika

Korean jako
Korean sota

Jakautunut Korea

Etelä-Korean historia
Pohjois-Korean historia

n · k · m
Korean niemimaan nykyisin jakava demilitarisoitu rajalinja, joka myötäilee alkuperäistä 38. leveyspiiriä.

Korean jako tarkoittaa toisen maailmansodan päätteeksi tapahtunutta Korean niemimaan jakoa Yhdysvaltain eteläiseen ja Neuvostoliiton pohjoiseen miehitysvyöhykkeeseen. Liittoutuneiden voitto vuonna 1945 päätti Japanin 35 vuoden Korean miehityskauden. Japanilaisten vetäydyttyä Koreasta suurvallat sopivat keskenään, että Neuvostoliitto ottaa vastaan Japanin antautumisen Korean pohjoisosassa ja Yhdysvallat eteläosassa, jolloin rajaksi sovittiin 38. leveyspiiri.

Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton neuvottelut riippumattoman ja yhtenäisen Korean valtion luomisesta eivät johtaneet toivottuun tulokseen. Yhdistyneet kansakunnat esitti 1947, että Koreassa järjestettäisiin vaalit kiistojen ratkaisemiseksi. Koska vasemmiston ja oikeiston ääriryhmät boikotoivat vaaleja, ne järjestettiin vain maan eteläosissa. Seurauksena oli, että syntyi kaksi erillistä Koreaa, Korean tasavalta ja Korean demokraattinen kansantasavalta. Kylmän sodan alkaminen ja kilpailevien blokkien muodostuminen aiheutti väliaikaiseksi tarkoitettujen miehitysvyöhykkeiden muuttumisen pysyvästi erillisiksi valtioiksi.[1] Korean sota alkoi vuonna 1950, ja vaikka sotatoimet loppuivat vuonna 1953 ja maiden välille sovittiin aselepo, rauhansopimusta ei tehty, joten teoriassa Koreat ovat edelleen sodassa.

Lähteet

  1. Vesterinen, Ilmari: Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan, s. 169–184. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-797-8

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korean jako Wikimedia Commonsissa
  • n
  • k
  • m
Kylmä sota (1945–1991)
1940-luku
Kriisit
Politiikka
Sodat
1950-luku
Kansannousut
Kriisit
Politiikka
Sodat
1960-luku
Kriisit
Politiikka
Sodat
1970-luku
Kriisit
Politiikka
Sodat
1980-luku
Politiikka
Sodat
Vallankumoukset
1990-luku