Korruptio Kiinassa

Korruptio Kiinassa on pitkään ollut laajamittaista, mutta 2020-luvulla se on maailman keskitasoa.

Transparency International-järjestön Kiinalle laskema korruptioindeksi on vuosina 2012–2022 liikkunut 36 ja 45 välillä, kun maailman keskiarvo on 43. Indeksi saa arvoja nollasta sataan, missä sata on puhdas ja nolla läpensä korruptoitunut.^[1]

Korruptio paheni maassa Mao Zedongin valtakauden jälkeen nopeasti, ja oli pahimmillaan 1980–ja 1990-luvuilla. Vuonna 1995 Transparency International laski Kiinan olevan maailman neljänneksi pahimmin korruptoitunut maa. Nopea talouskasvu ja valtava julkisten investointihankkeiden määrä loivat mahdollisuuksia korruptiolle, ja heikko oikeusjärjestelmä vaikeutti sen vastustamista.^[2]

Transparency Internationalin vuoden 2007 –raportin mukaan Kiinan lainsäädäntö on kehittynyt nopeasti. Sen kehitys voi TI:n mukaan olla merkittävä koko maailman tulevaisuudelle.^[3]

Vuonna 2001 arvostettu Tsinghuan yliopiston tutkija Hu Angang arvioi, että petokset, verovilppi ja lahjukset olivat arvoltaan 150 milj. dollaria vuosittain eli 13-16 % Kiinan BKT:stä.^[4]

Lehdistö

Pääartikkeli: Ihmisoikeudet Kiinassa

Kiinalainen lehdistö paljastaa epäkohtia maan demokratiassa. Lehdissä kerrotaan poliisin mielivallasta ja maalaisten yliverotuksesta. Talouslehti Caijing kertoo sisäpiirikaupasta ja kurssimanipulaatiosta. Monet yritykset ostavat itsensä lehtien haastateltaviksi, koska julkisuus on mainontaa tehokkaampaa. Kiina oli vuosina 1999-2002 eniten toimittajia vanginnut maa.^[4]

Salakuljetus

Lai Changxingin mukaan Kiinan koko järjestelmä on korruptoitunut. Lai pyöritti Kiinan historian suurinta julkitullutta salakuljetusliigaa. Hän rakennutti itselleen 7-kerroksisen kartanon Xiameniin. Keväällä 1999 hän pakeni Kanadaan, osti miljoonalla eurolla kartanon ja viettää aikaa Niagaran putouksilla. Lai anoi Kanadasta pakolaisturvapaikkaa. Hän hävisi 21.6.2002. Kanadan mukaan Lai on rikollinen, eikä ansaitse turvapaikkaa kansainvälisen oikeuden perusteella.^[4]

Yritykset

TI:n mukaan kiinalaisyritykset olivat tutkimuksen 22 maasta Venäjän jälkeen altteimpia korruptiolle.^[5] Puolueen mukaan 151 000 virkamiestä tuomittiin korruptiosta vuonna 2008. Heidän joukossaan olivat muun muassa Pekingin varapormestari ja Sinopecin entinen johtaja.^[6]

Virkamiehet

Vuonna 2008 10 000 virkamiestä sai 236 miljoonaa euroa lahjuksia. Huolimatta 10 000 tarkastajasta myös Sichuanin maanjäristyksen varoja meni korruptioon.^[6]

Ympäristönsuojelu

Pääartikkeli: Ympäristöpolitiikka Kiinassa

Korruptio heikentää ympäristölain toteutumista Kiinassa. Tilanne on johtanut siihen, että esimerkiksi vesilähteitä ylikäytetään. Pohjois-Kiinassa vedenpinta laskee yli metrin vuodessa. 90 % kaupunkien vesilähteistä on saastuneita ja yli 75 % jokien vesistä on juomakelvotonta tai kalastuskseen sopimatonta. 700 miljoonaa ihmistä juo likasita vettä Kiinassa. Jangtse-joen ja keltaisenjoen varrella on 13 000 petrokemian tehdasta. 41 % Kiinan jätevedestä johdetaan Jangtseen.^[7] Jangtse kuuluu ilmastonmuutoksen, saastumisen ja patoamisen vuoksi maailman 10 haavoittuvimman jokisysteemin joukkoon.^[8] Korruptio on merkittävä ongelma. Lahjukset ja varkaudet ovat 10 % hallituksen kuluista infrastruktuuri projekteissa. Vain puolet ympäristönsuojelurahoista todellisuudessa käytettiin käyttötarkoitukseen vuosina 2001 - 2005. Ympäristölait ovat olemassa, mutta ne ovat heikkoja ja huonosti valvottuja.^[7][9]

Lähteet