Labytnangi

Labytnangi (Лабытна́нги)
lippu	vaakuna
Jamalin Nenetsian sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Labytnangi
Koordinaatit: 66.66104°N, 66.37940°E
Valtio	Venäjä
Piirikunta	Jamalin Nenetsia
Kaupunkipiiri	Labytnangin kaupunkipiiri
Perustettu	1890 ^lähde?
Kaupungiksi	1975^[1]
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	22 km²
Väkiluku (2010)	26 936^[2]
Aikavyöhyke	UTC+5 (MSK+2)
Postinumero	629400–629410^[3]
Suuntanumero(t)	+7 34992^[4]

lbt.yanao.ru
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Labytnangi (ven. Лабытна́нги) on kaupunki Jamalin Nenetsian piirikunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Obin länsirannalla 20 kilometriä Salehardista luoteeseen.

Kaupungissa on Mikunin ja Vorkutan väliseltä rautatieltä haarautuvan sivuradan pääteasema, laivalaituri.^[1]^[5]^[6] Salehardin lentokenttä Ob-joen toisella puolella palvelee myös Labytnangia. Kesäisin sinne oli lauttayhteys, talvella linja-autoyhteys (jäätie).^[1]^[5] Siltayhteyttä Ob-joen yli kuitenkin rakennetaan ja sen käyttöönottoa on suunniteltu vuodeksi 2012.^[7]

Labytnangin kaupunki muodostaa kaupunkipiirin, joka on piirikunnan alainen itsenäinen kuntatason hallinnollinen alue. Asukkaita kaupungissa oli 26 936 henkeä (vuonna 2010).^[2]

Kaupungin nimi juontuu hantin kielen sanoista lapyt naŋk ”seitsemän lehtikuusta”.^lähde?

1800-luvun alussa paikalla oli pieni nenetsiasutus.^[1] Keväästä 1947 syksyyn 1948 seudulle rakennettiin rautatietä Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin Gulag-ojennusleirin työvoimalla Komin tasavallan Tšymistä Ural-vuoriston länsipuolelta.^[8] Rautatien valmistuttua vuonna 1948 perustettiin puutavaran lastausasema. 1960-luvulla alettiin hyödyntää seudun maakaasuesiintymiä. Vuonna 1975 Labytnangin taajamasta tuli kaupunki.^[1]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 235. Goroda Rossii-kirjan artikkelin verkkoversio. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.
↑ ^a ^b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 2.5.2012. (venäjäksi)
↑ Jamalo-Nenetski avtonomnyi okryg: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 2.5.2012. (venäjäksi)
↑ Jamalo-Nenetski avtonomnyi okryg: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 2.5.2012. (venäjäksi)
↑ ^a ^b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
↑ Схема развития объектов транспорта, путей сообщения, информатики и связи регионального значения Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan aiempi virallinen sivusto, adm.yanao.ru. Viitattu 2.5.2012. (venäjäksi)^{[vanhentunut linkki]}
↑ Obski ITL (NKVD:n Obski ITL-pakkotyöleirin tietoja) ihmisoikeusjärjestö Memorial, memo.ru. Viitattu 5.3.2013. (venäjäksi)