Landsorganisationen i Sverige
| Landsorganisationen i Sverige (LO) | |
|---|---|
 | |
| Perustettu | 1898 |
| Toimiala | Ammattiliittojen keskusjärjestö |
| Päämaja | Barnhusgatan 18, Tukholma |
| Toiminta-alue |  Ruotsi |
| Jäsenet | 14 ammattiliittoa joissa 1 389 440 henkilöjäsentä (31.12.2022)[1] |
| Puheenjohtaja | Susanna Gideonsson (2020–) |
| Jäsenlehti | Arbetet |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Landsorganisationen i Sverige (lyh. LO[2]) on Ruotsin keskusammattijärjestö. Se on perustettu vuonna 1898 ja sen puheenjohtaja on vuodesta 2020 ollut Susanna Gideonsson. LO:ssa on neljätoista jäsenliittoa.[3]
Organisaatio
Landsorganisationin korkein päättävä elin on neljän vuoden kokoontuva kongressi, jonka välillä valtaa käyttävät jäsenliittojen edustajat yhdessä LO:n hallituksen ja puheenjohtajiston kanssa. LO:lla on puheenjohtajan lisäksi kolme varapuheenjohtajaa. Järjestössä on omat asiantuntijayksikkönsä muun muassa talouspolitiikalle, koulutukselle, työmarkkinoille ja kansainvälisille kysymyksille. Lisäksi LO omistaa kolme kansanopistoa: Brunnsvik Taalainmaalla, Runö Tukholman lähellä sekä Albins Skånessa. LO julkaisee myös Arbetet-nimistä lehteä.[3]
Jäsenjärjestöt
Landsorganisationiin kuuluvat seuraavat 14 ammattiliittoa: Byggnadsarbetareförbundet, Elektrikerförbundet, Fastighetsanställdas Förbund, Facket för Skogs-, Trä- och Grafisk bransch (GS), Handelsanställdas förbund, Hotell- och restaurangfacket, Industrifacket Metall, Kommunalarbetareförbundet, Livsmedelsarbetareförbundet, Musikerförbundet, Målarna, Pappersindustriarbetareförbundet, Service- och kommunikationsfacket (Seko) ja Transportarbetareförbundet.[4]
Historia
Landsorganisationen perustettiin vuonna 1898 eri ammattiliittojen keskinäiseksi tueksi. Vuoden kuluessa siihen liittyi 37 500 työntekijää ja seuraavien vuosien aikana järjestö kasvoi huomattavasti, mutta vuoden 1909 epäonnistunut suurlakko johti monien eroamiseen. Vuonna 1917 päästiin takaisin entiselle tasolle, ja seuraavina vuosikymmeninä kasvu jatkui niin, että vuonna 1945 jo 1,1 miljoonaa työntekijää kuului LO:n alaisiin liittoihin.[3]
Vuonna 2000 järjestön puheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kerran nainen, Wanja Lundby-Wedin.[5]
Ådalenin laukaukset 1931
- Pääartikkeli: Ådalenin laukaukset
Vuonna 1931 sattui Ångermanlandin Ådalenissa välikohtaus, jossa sotilaat avasivat tulen lakkoilevien työläisten mielenosoituskulkuetta päin ja viisi ihmistä sai surmansa. Lisäksi viisi haavoittui.[6]
Saltsjöbadin sopimus 1938
Työnantajapuoli oli pitkään haluton tunnustamaan LO:n asemaa neuvottelukumppanina, mutta yhteinen intressi pitää valtiovalta erossa työmarkkinoiden säätelyltä johti vuonna 1938 Svenska Arbetsgivareföreningenin (SAF) ja LO:n allekirjoittamaan niin kutsutun Saltsjöbadin sopimuksen, joka vastasi suurin piirtein samaa kuin tammikuun kihlaus Suomessa. Sopimuksessa määriteltiin yhteiset säännöt työtaistelutilanteisiin ja niiden ratkaisemiseen.[3]
Puheenjohtajat
- 1898–1900 – Fredrik Sterky
- 1900–1920 – Herman Lindqvist
- 1920–1930 – Arvid Thorberg
- 1930–1936 – Edvard Johanson
- 1936 – Albert Forslund
- 1936–1947 – August Lindberg
- 1947–1956 – Axel Strand
- 1956–1973 – Arne Geijer
- 1973–1983 – Gunnar Nilsson
- 1983–1993 – Stig Malm
- 1993–2000 – Bertil Jonsson
- 2000–2012 – Wanja Lundby-Wedin
- 2012–2020 – Karl-Petter Thorwaldsson
- 2020– Susanna Gideonsson
Kansainväliset jäsenyydet
Landsorganisationen on jäsenenä Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestössä (ITUC), Pohjolan ammatillisessa yhteistyöjärjestössä (NFS) sekä European Trade Union Confederationissa (ETUC).[7][8][9]
Lähteet
- ↑ LO-förbundens medlemsantal 2011-2022 LO. 31.1.2023. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 31.5.2012. Viitattu 17.4.2013.
- ↑ a b c d Alm, Birgitta & Björlin, Lars: LO Nationalencyklopedin. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Förbunden LO. 29.8.2019. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Ruotsin LO:lle naispuheenjohtaja. Helsingin Sanomat, 4.9.2000, s. C1.
- ↑ Johansson, Roger: Ådalshändelserna Nationalencyklopedin. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)
- ↑ List of affiliated organisations International Trade Union Confederation. Viitattu 31.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Jäsenjärjestöt Pohjolan ammatillinen yhteistyöjärjestö. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)
- ↑ National Trade Union Confederations (list of member organisations) European Trade Union Confederation. Viitattu 31.3.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Järjestön verkkosivut (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||
