Loiskasvi

Loiskasvit ovat toisenvaraisia kasveja, jotka ottavat ravinteita muilta kasveilta.^[1] Loiskasvit voidaan jakaa suoriin loisiin tai mykoheterotrofeihin. Nämä hankkivat ravintoa isäntäkasveilta joko suoraan isäntäkasvista imujuurilla eli haustorioilla^[2] tai sienijuuren avulla. Loisivat kasvit voivat olla holoparasiitteja (kokoloisia, lehtivihreättömiä) tai hemiparasiitteja (puoliloisia, lehtivihreällisiä).

Eniten loiskasveja on koppisiemenisissä, kaikkiaan jopa 4 000 lajia. Ne jakaantuvat useisiin heimoihin, runsaasti loiskasveja on esimerkiksi näivekasvien, santelikasvien ja rafflesiakasvien heimoissa. Mykoheterotrofisia kasveja on esimerkiksi kanerva- ja kämmekkäkasveissa. Ainoa paljassiemeninen loiskasvi on vain Uudessa-Kaledoniassa kasvava podokarpuskasveihin kuuluva havupuulaji podori (Parasitaxus usta), joka elää epätavallisessa juuristoyhteydessä saman heimon lajin siipipodokin (Falcatifolium taxoides) kanssa.

Esimerkkejä Suomessa kasvavista lois- ja mykoheterotrofikasveista:^[3]

• 
  Pesäjuuri (Neottia nidus-avis) on lehtivihreätön, loisiva kämmekkä.
• 
  Humalanvieras (Cuscuta europaea) on loisiva, lehtivihreätön kasvi.
• 
  Suomukka (Lathraea squamaria) on lehtivihreätön loiskasvi lehdoissa.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Loiskasvi.

• Humalanvieras Cuscuta europaea LuontoPortti. Viitattu 23.8.2019.
• Aulio, Kai: Hyvien ja pahojen voimien loiskasvi Turun Sanomat. 21.12.2004. Viitattu 23.8.2019.
• Rosvall, Minna: Puiden oksilla kasvava misteli tuli Suomeen jäädäkseen, biologit löysivät 350 yksilöä – "Ei tuhokasvi vaan mielenkiintoinen luonnonilmiö" Yle Uutiset. 25.3.2019. Viitattu 23.8.2019.