Magnus Enckell
| Magnus Enckell | |
|---|---|
 Magnus Enckell n. 1900 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. marraskuuta 1870 Hamina |
| Kuollut | 26. marraskuuta 1925 (55 vuotta) Tukholma |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Ala | Maalaus |
| Taidesuuntaus | Symbolismi |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Symbolismi
Fernand Khnopff, Hopeinen tiara, 1911.
Symbolismi
Fin de siècle | Romantiikka | Dekadenssi | Symbolismi kirjallisuudessa | Venäläinen symbolismi
Symbolisteja
Léon Bakst | Charles Baudelaire | Aubrey Beardsley | Arnold Böcklin | Magnus Enckell | Gustav Klimt | Max Klinger | Stéphane Mallarmé | Gustave Moreau | Mihail Nesterov | Edgar Allan Poe | Sully Prudhomme | Arthur Rimbaud | Konstantin Somov | Émile Verhaeren | Paul Verlaine
Symbolismia
Pahan kukat | Ad Astra | Haavoittunut enkeli | Halla | Kuoleman puutarha | Köynnöksenkantajat | Lemminkäisen äiti | Symposion | Terror Antiquus
Knut Magnus Enckell (9. marraskuuta 1870 Hamina – 26. marraskuuta 1925 Tukholma) oli suomalainen taidemaalari. Enckelliä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä symbolismin edustajista.
Elämäkerta
Enckellin nuoruudentöiden värimaailma oli niukka ja askeettinen: harmaata, mustaa ja ruskeaa.[1] Esimerkiksi Tampereen tuomiokirkon alttarimaalaus Ylösnousemus ja askeettinen, nuorta poikaa kuvaava Herääminen ovat tältä ajalta.[2] Ylösnousemus on Enckellin ainoa fresko. Seurakuntalaiset arvostivat sitä heti sen valmistumisesta lähtien.[3]
Vuoden 1909 jälkeen Enckell oli kuin toinen maalari: värien runsaus ja pointillismia lähestyvä ”puhtaan paletin” käyttö ovat Septem-ryhmän ja muun muassa Alfred Finchin vaikutusta.[4]
Enckell lienee ollut homoseksuaali,[1] mutta hänellä oli poika, Jorgen Magnus Enckell (1903–1989), jonka äiti oli Anna Emilia Holmlund.[5]
Enckell osti vuonna 1920 Villa Eka-huvilan Ellan de la Chapellelta, jonka perhe oli ollut hänelle tuttu jo kouluajoista.[6]
Enckell kuoli näyttelymatkalla Tukholmassa keuhkokuumeeseen, ja hänet on haudattu Husulan hautausmaalle Haminaan.[7]
Haminan kaupunki ilmoitti Enckellin 150-vuotissyntymäpäivänä 9. marraskuuta 2020, että hänelle asennetaan Raatihuoneenkadun Tähtikadulle oma tähti.[8] Tähti paljastettiin 10. syyskuuta 2021.[9]
Suurnäyttely
Ateneumissa oli tarkoitus järjestää syksystä 2020 kevääseen 2021 kestävä suuri näyttely Enckellin tuotannosta viiden vuosikymmenen ajalta; maalauksista, piirustuksista, luonnoskirjoista ja valokuvista.[10] Koronaviruspandemian takia näyttely oli kuitenkin avoinna vain kuukauden. Suurnäyttely oli uudelleen esillä Tampereen taidemuseossa 2. lokakuuta 2021 – 31. tammikuuta 2022.[11]
Teoksia
-
Lepäävä poika, 1892 -
Poika ja kallo, 1893 -
Herääminen, 1894
Palkinnot
- II palkinto dukaattikilpailussa 1895
- Hopeamitali Pariisin maailmannäyttelyssä 1900
- I palkinto valtion henkilömaalauskilpailussa 1902
- I palkinto Turun Tuomiokirkon lasimaalauskilpailussa 1924
Lähteet
- ↑ a b Minna Rinta-tassi: Magnus Enckell maalasi alastomia miehiä ja merta, mutta uusi näyttely paljastaa kultakauden taiteilijasta tuntemattomiakin puolia Yle. 2020. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ Magnus Enckell: Herääminen. Ateneumin taidemuseo. Viitattu 7.11.2020.
- ↑ Simo Holopainen: Simbergin ja Enckellin taideteokset Koskesta voimaa. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ Pääkkönen, Riitta: Ismien ja värien läpimurto. Vantaan aikuislukio. Arkistoitu 14.4.2008. Viitattu 27.6.2008.
- ↑ Tihinen, Juha-Heikki: Biografiasampo: Magnus Enckell biografiasampo.fi. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ Maria Vainio-Kurtakko: Ett gott parti : Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2022. ISBN 978-951-583-557-4. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Magnus Enckell Find A Grave. Viitattu 18.10.2021.
- ↑ Haminan kaupunki muistaa taidemaalari Magnus Enckellin 150-vuotissyntymäpäivää 9.11.2020 Hamina. 8.11.2020. Arkistoitu 17.10.2021. Viitattu 18.10.2021.
- ↑ Haminan Raatihuoneentorin Tähtikatu sai neljä uutta tähteä Hamina. 10.9.2021. Viitattu 18.10.2021.
- ↑ Magnus Enckell Ateneumin taidemuseo. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Magnus Enckellin suurnäyttely ja Heli Ryhäsen Kylmä maa Tampereen taidemuseossa. Tampereen taidemuseo. Arkistoitu 30.9.2021. Viitattu 30.9.2021.
Kirjallisuutta
- Kalha, Harri: Tapaus Magnus Enckell. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 978-951-74-6769-8.
- Selkokari, Hanne (toim.): Magnus Enckell. Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2020. ISBN 978-952-737-116-9.
- Tihinen, Juha-Heikki: ”Enckell, Magnus (1870–1925)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 572–574. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. Teoksen verkkoversio.
- Tihinen, Juha-Heikki: Halun häilyvät rajat: Magnus Enckellin teosten maskuliinisuuksien ja feminiinisyyksien representaatioista ja itsen luomisesta. Naistutkimus, 2008, 21. vsk, nro 2. Helsinki: Suomen naistutkimuksen seura.
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magnus Enckell.
- Magnus Enckell taiteilijamatrikkelissa
- Magnus Enckell Kansallisgallerian kokoelmissa
- Suurnäyttely Ateneumissa 23.10.2020–14.2.2021.
- Enckell, Magnus hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||
