Magnus von der Pahlen

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Pahlen-suvun aatelisvaakuna

Gustaf Magnus von der Pahlen (noin 1590 Liivinmaa, Sepp küll, Viro – noin 1648 Kangasniemi, Suurola, Liukkola (58), oli balttiansaksalainen Von der Pahlen -suvun aatelinen, maaneuvos ja everstiluutnantti. Hän asettui vuonna 1615 Ruotsi-(Suomen) aikana Kangasniemelle Etelä-Savoon. Asettuen Ruotsin palvelukseen ratsumestari Henrik Rehbinderin viiden hevosen lippueessa, noin vuodesta 1610 taistellut Magnus sai kuningas Kustaa II Adolfilta Inkerin Pihkovan sotaleirissä 5.10.1615 lahjoituksen Vuolingon neljänneskunnan Mikkelin pitäjässä tunnustuksena erinomaisesta miehuullisuudesta.

Perhe

Gustavin jälkeläiset:

  • Gerhard Löwe (välillä noin 1600 – 1650 (ottolapsi) aatelinen ja aatelisvouti.
  • Richard Magnus von der Pahlen (noin 1630 Kangasniemi, Suomi, Finland – noin 1702 Kangasniemi, Suomi, Finland (72) (aatelinen ja majuri), peri isältään Kangasniemen Rantakylän rälssin, sai veronkanto-oikeuden 46 talosta. Läänitys peruutettiin v. 1694. Tähän osaan kuuluivat mm. Kakrialan talo N:o 1 sekä Vanhamäen talot N:o 1–4.
  • Christian Magnus von der Pahlen. (noin 1626 – noin 1694 Lill Tulola (39-68) aatelinen ja kapteeni, Rykmentin majoitusmestari. Omisti Heinolassa Paason kartanon vaimonsa kautta. Puoliso Catharina de la Motte.

Elämäkertatietoja

Elämäkertatietoja: Baltiansaksalaista sukujuurta ollut Magnus asettui asumaan Suomeen vuonna 1615. Ruotsin palveluksessa ratsumestari Henrik Rehbinderin viiden hevosen lippueessa noin vuodesta 1610 taistellut Magnus sai kuningas Kustaa II Adolfilta Inkerin Pihkovan sotaleirissä 5.10.1615 lahjoituksen Vuolingon neljänneskunnan Mikkelin pitäjässä tunnustuksena erinomaisesta miehuullisuudesta. Lahjoitus uusittiin 5.9.1624. Rälssin hallintopaikka oli Kangasniemen Suurolassa.

Mikkelin vuoden 1638 jousiveroluettelossa Magnuksen palveluksessa kirjurina mainitaan olleen Klaus Sipinpoika. Myöhemmin hänet mainitaan aatelisvoutina eli verojen kerääjänä.

Vuolingon neljänneskunta oli luonteeltaan ns. Norrköpingin rälssiä, joka periytyi alkuperäisen rälssimiehen miespuolisille jälkeläisille. Lahjoitus oli mahdollinen, kun sen edellinen haltija venäjänkielen tulkki Fredrik Tatz menehtyi ilman miespuolisia jälkeläisiä. Vuosina 1622-1624 Magnus ei kantanut Vuolingolta veroja. Läänitys uusittiin 5.9.1624.

Kerrotaan, että Magnus teki vuonna 1645 talonpoikien kanssa verosopimuksen sen jälkeen kun nämä olivat valittaneet verojensa epäsäännöllisyyttä ja halusivat niihin kiinteän säännön, jotta päästäisiin eroon varsinkin ylimääräisistä parseleista. Sopimus oli talonpojille sangen epäedullinen, sillä Magnuksen määräämä vero oli 15 % korkeampi kuin Pietari Brahen talonpojilla. Verojen lisäksi talonpoikien tuli huolehtia Suurolan kartanon rakennuksista.

Lähteet

  • https://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=mikkelinmlk
  • https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_der_Pahlen_nr_75 Von der pahlenin aateliskalenteri. Viitattu 4.6.2020.