Makeinen

Makeiset eli karkit ovat syötäviä elintarvikkeita, joiden keskeinen ainesosa on sokeri tai muu makeutusaine. Makeisia ei syödä ravinnoksi, vaan lähinnä makeuden tuottaman mielihyvän vuoksi. Makeisten muita aineksia voivat olla esimerkiksi maito, hunaja, rasvat, tärkkelys, kaakao, hedelmät, pähkinät, manteli, liivate, lakritsi, arabikumi ja eräät^selvennä hapot. Makeisissa käytetään yleensä runsaasti lisäaineita kuten väriaineita ja luontaisen kaltaisia aromeja.^[1] Makeisia myydään sekä valmiiksi pakattuina että irtomakeisina.

Makeislaadut

Makeiset voidaan jakaa ryhmiin niiden ominaisten tuotantoprosessien mukaisesti:^[2]

suklaa
- täytteelliset suklaalevyt
- täytteettömät suklaalevyt
- suklaapatukat
- suklaakonvehdit
lakritsi
- peruslakritsi
- täytelakritsi
pastillit
- valupastillit
- raepastillit
sokerimakeiset

Valmistusaineet

Karamelli valmistetaan yleensä sokerista sekä voista, kermasta tai maidosta, kasvirasvasta ja makuaineista.^[3]
Tikkukaramelli on pienen puu, pahvi- tai muovitikun päähän tehty usein kova karamelli.
Toffee tehdään sokerista sekä kermasta, maidosta tai voista.^[4]
Lakritsi valmistetaan vehnäjauhosta, siirapista ja lakritsiuutteesta.
Salmiakin keskeisin valmistusaine on ammoniumkloridi.
Marmeladi tehdään sokerista ja hyytelöintiaineesta.
Marsipaani valmistetaan mantelista ja sokerista.

Makeisvalmistajat Suomessa

Suomessa on muutamia isoja makeisvalmistajia sekä useita pieniä paikallisia valmistajia, jotka keskittyvät yhteen tai muutamaan tuotteeseen. Suomen ja samalla Pohjoismaiden suurin makeisvalmistaja oli ruotsalais–suomalainen Cloetta Fazer, joka kuului Fazer-konserniin. Cloetan ja Fazerin tiet erosivat vuonna 2009. Fazerin menestystuotteita ovat Fazerin Sininen, Dumle, Ässä-makeiset, Pantterit, Geisha, Omar ja Pihlaja.

Myös norjalaisomisteinen Panda valmistaa makeisia Suomessa. Se tuottaa erilaisia lakritsi- ja suklaamakeisia. Pandan tuotemerkkejä ovat Panda Lakritsi, Pepe, LakuMix ja Juhlapöydän konvehdit.

Ruotsalaisomisteinen^[5] Cloetta Suomi on kolmas Suomessa makeisia valmistava yritys. Pääosa sen tuotteista valmistetaan ulkomailla; Suomessa tehdään ainoastaan valumakeisia eli lähinnä hedelmäkarkkeja. Cloettan kansainvälisiä tuotemerkkejä ovat muun muassa Jenkki (purukumi), Mynthon (kurkkupastilli), Lauantaipussi, TV-karkkipussit ja Tupla.

Makeisten valmistus kotona

1900-luvun loppupuolelle saakka makeisia valmistettiin yleisesti myös kotioloissa. Valmistus tapahtuu yleisimmin karamellisoimalla sokeria ja käyttämällä muina aineksina vettä, kermaa ja siirappia sekä elintarvikevärejä ja mausteita kuten mantelia, kaakaojauhetta, etikkaa, vaniljaa, inkivääriä, mallasmehustetta ja marjamehuja. Valmis seos muotoillaan makeisiksi joko käsin tai kaadetaan uunipellille tai muulle tasaiselle, voidellulle alustalle ja leikataan annospaloiksi ennen kuin se ehtii kovettua.^[6]

Katso myös

Lähteet

UK Food Guide - E150 Caramel ukfoodguide.net. Arkistoitu 30.4.2007. Viitattu 27.11.2011.
Apteekin salmiakki menestyy tuonnista huolimatta 4.2.2010. Ylen alueuutiset. ^{[vanhentunut linkki]}
Vesterinen, Jukka: Purukumikirja. Helsinki: Johnny Kniga, 2005. ISBN 951-0-30956-7.

Viitteet

↑ Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 321. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
↑ Niemelä, Mauri: Elintarvikeprosessit, s. 228. Anna-Maria Saarela, Paula Hyvönen, Sinikka Määttälä, Atte von Wright (toimittaneet). Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-203-121-1.
↑ Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 228. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
↑ Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 584. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
↑ Cloetta shareholders Cloetta.com. Viitattu 2.4.2022. (englanniksi)
↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 1143. WSOY, 1958.

Kirjallisuutta

Jaatinen, Satu: Karkkipäivä: Sokerin synnystä makeaan elämään. Helsinki: Multikustannus, 2005. ISBN 952-468-078-5.
Kuusisto, Antti: Makein kirja, makean ja makeiskääreiden historiaa. Tampere: Apali Oy, 2013. ISBN 978-952-5877-33-5.