Melastomakasvit
| Melastomakasvit | |
|---|---|
 Melastoma candidum -melastomalaji. | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Yläluokka: | Euphyllophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Myrtales |
| Heimo: | Melastomakasvit Melastomataceae Juss. nom. cons. |
| Synonyymit | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Melastomakasvit (Melastomataceae) on suuri, pääasiassa trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Myrtales-lahkossa. Heimon suomeksi nimetyt kasvit kuuluvat koristekasveja ja huonekasveja sisältäviin sukuihin soikulat (Bertolonia), intiaanipensaat (Centradenia), klidemiat (Clidemia), medinillat (Medinilla), melastomat (Melastoma), korulehdet (Sonerila) ja paastopensaat (Tibouchina) sekä sukuihin piippoheteet (Heterotis), kuonomarjat (Memecylon) ja mikoniat (Miconia).[1][2]
Tuntomerkit
Melastomakasvit ovat ruohoja, pensaita, puita, liaaneja tai epifyyttejä. Lehdissä on kaksi tai neljä voimakkaasti kehittynyttä sivusuonta, jotka lähtevät pääsuonen tyven tuntumasta. Terälehdet ovat nuppuasennossa kiertyneitä. Luotti on pistemäinen. Alkion sirkkajuuri on taipunut.[3]
Levinneisyys
Melastomakasvit ovat enimmäkseen tropiikin, toisinaan myös subtropiikin kasveja, ja ovat keskittyneet trooppiseen Amerikkaan. Kolumbiassa on heimon lajeista kolmannes, Brasiliassa puolet.[3]
Luokittelu
Melastomataceae [Crypteroniaceae (Alzataeaceae + Penaeaceae)] on kaava, joka osoittaa melastomakasvien aseman siinä kehityshaarassa eli kladissa, johon se Myrtales-lahkossa kuuluu. Kladia luonnehtivat muun muassa se, että kussakin sen heimossa voi esiintyä haaraisia tai haarattomia kivisoluja (sklereidejä), kovasti laajentunut heteenponnen konnektiivi eli lokeroside ja mesiäisen puuttuminen kukasta. Kladin arvellaan kehittyneen noin 84 tai 80 miljoonaa vuotta sitten liitukaudella.[3]
Melastomakasveihin kuuluu 188 sukua ja 5105 lajia; alaheimoja on kaksi.[3]
Alaheimo 1. Olisbeoideae Burnett
Alaheimon kasvit ovat puita tai pensaita, joilla on tavallisesti kivisoluja myös lehden kärjessä ja tavallisesti myös oksalaattikiteitä soluissaan. Kasvit ovat tavallisesti karvattomia. Varren kärkisilmu on usein kuoleva ja nivelet turvonneita. Lehdet ovat vastakkaisia, ehyitä ja yleensä täysin karvattomia ja ainakin taimivaiheessa korvakkeellisia. Valoa vasten lapa voi näyttää pienipilkkuiselta tai -viiruiselta kivisolujen vuoksi. Kukat sijaitsevat ryhmissä nivelikkäiden perien päissä ja ovat pieniä, neli- tai harvemmin viisilukuisia, usein sinisiä teriöltään ja hetiöltään. Heteitä on kaksi kertaa enemmän kuin terälehtiä, ja ponnet avautuvat rei'illä tai raoilla. Konnektiivissa saattaa olla öljyä tuottava rauhanen. Sikiäin on kehänalainen ja siinä on tavallisesti pohja- tai laitaistukat, joihin kiinnittyy yksi tai useampia siemenaiheita. Hedelmä on marja, siemenet kookkaita, yhdessä marjassa niitä on 1–12. Siemenessä on tavallisesti isokokoinen vihreä alkio, jolla on paksut tai kookkaat ja rypistyneet sirkkalehdet.[3]
Olisbeoideae käsittää kuusi sukua ja 485 lajia tropiikissa. Runsaslajisimmat suvut ovat kuonomarjat (Memecylon, 405 lajia) ja Mouriri (85 lajia).[3]
Alaheimo 2. Melastomatoideae Seringe
Kasvit ovat yksi- tai monivuotisia ruohoja, pensaita, puita, liaaneja tai päällyskasveja (epifyyttejä). Kasvien väriaineet ovat antosyaniineja ja niitä on myös juurten kärjissä. Lehdet ovat vastakkaisia, tavallisesti ehyitä ja korvakkeettomia. Lehdet ovat erityyppisten karvojen peittämiä. Kukat sijaitsevat haaraisissa varsipäätteisissä kukinnoissa ja ovat teriöltään usein hieman räikeän purppuraisia tai vaaleanpunaisia. Kukissa on enemmän tai vähemmän vastakohtainen hetiö ja samassa kasvissa voi olla erityyppisiä kukkia. Ponnet avautuvat rei'illä. Sikiäin on kehänpäällinen tai -alainen, ja siinä on pohja-, aksiletyyppiset tai laitaistukat. Hedelmä avautuu alaosastaan tai on joskus kota. Siemenet ovat pieniä, niitä on runsaasti ja alkeisjuuri sijaitsee siemenkuoren taskussa; sirkkalehdet ovat usein erikokoisia.[3]
Alaheimossa on 182 sukua ja 4570 lajia enimmäkseen tropiikissa ja subtropiikissa, erityisesti Etelä-Amerikassa. Noin 400 lajia on endeemisiä eli kotoperäisiä Karibian alueella. Suurimmat suvut ovat mikoniat (Miconia, 1000 lajia), medinillat (Medinilla, 400 lajia), paastopensaat (Tibouchina, 245 lajia), korulehdet (Sonerila, mahdollisesti 180 lajia), Leandra (175), klidemiat (Clidemia, 120 lajia), Gravesia (105 lajia), Microlicia (100 lajia), Conostegia (75 lajia), Astronidium (70 lajia), Astronia (60 lajia), melastomat (Melastoma, 50 lajia) ja Tococa (50 lajia).[3]
Heimon suvut
Melastomakasveihin kuuluvat seuraavat suvut:[4]
|
|
|
|
Kuvia
-
Aciotis rubricaulis -
Bellucia axinanthera, runkoon kehittyneitä kukkia (ilmiö nimeltään kaulifloria) -
Campessedesia espora -
Desmoscelis villosa -
Gravesia guttata -
Henriettea succosa -
Lavoisiera fragilis -
Macairea radula -
Osbeckia aspera -
Phyllagathis griffithii -
Rhexia alifanus -
Salpinga margaritacea -
Tetrazygia bicolor
Lähteet
- Stevens, P. F. (2001–). Angiosperm Phylogeny Website. Versio 12, heinäkuu 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Olisbeoideae-alaheimon levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/Melast-memecyl.gif
- Melastomoideae-alaheimon levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/Melast-melast.gif
|
