Miekkapyrstö

Miekkapyrstö
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Hammaskarppikalat Cyprinodontiformes
Heimo: Hammaskarpit Poeciliidae
Alaheimo: Poeciliinae
Suku: Xiphophorus
Laji: hellerii
Kaksiosainen nimi

Xiphophorus hellerii
Heckel, 1848

Katso myös

  Miekkapyrstö Wikispeciesissä
  Miekkapyrstö Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Miekkapyrstö (Xiphophorus hellerii) on hammaskarppeihin (Poeciliidae) kuuluva kalalaji.[2] Miekkapyrstön tieteellinen sukunimi Xiphophorus eli "miekkaa kantava" ei viittaa täysikasvuisen uroksen pyrstössä olevaan miekkaan, vaan peräevästä muodostuneeseen paritteluevään.[3]

Koko ja ulkonäkö

Aikuisen kalan pituus on 10–12 senttimetriä.[4] Sukupuolet erottaa toisistaan koiraan pyrstöevän pitkulaisen ulokkeen avulla.

Miekkapyrstöstä on jalostettu useita värimuunnoksia mm. risteyttämällä lähisukulaisen platyn (Xiphophorus maculatus) kanssa.[5] Miekkapyrstön kotiseudulla, Väli-Amerikassa esiintyvät muunnokset ovat väriltään vihertäviä ja haaleita.

Alkuperä

Miekkapyrstö on kotoisin Meksikosta ja Keski-Amerikasta.[4] Se on levinnyt ihmisen mukana muuallekin, tällaisia tulokaskantoja on muodostunut Namibian Otjkoto-järveen ja Transvaaliin.[6] Kaikki kaupan miekkapyrstöt ovat viljeltyjä.[7]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen

Miekkapyrstö on vilkas kala, jota pidetään yleensä pienessä ryhmässä. Akvaariossa on syytä olla reheviä kasveja ja muita piilopaikkoja, jotta arempia kaloja ei kiusata liikaa.[7]

Miekkapyrstöt synnyttävät eläviä poikasia helposti kotiakvaarioissa. Ne saattavat kuitenkin syödä omia poikasiaan, joten tiheäkasvuinen kasviviidakko esimerkiksi jaavansammalta auttaa poikasia selviämään ensimmäisistä päivistä.[4]

On erimielisyyksiä siitä, voiko miekkapyrstö vaihtaa sukupuolta, nimittäin joskus näyttää siltä että täysikasvuiselle naaraalle kehittyy miekka.[3] Tämä on mahdollisesti vain myöhäistä varttumista.

Vesiolot ja ravinto

Miekkapyrstö vaatii keskikovaa ja emäksistä vettä (pH yli 7), lämpötila 23-26 °C, akvaarion pituus vähintään 80 cm.

Miekkapyrstöt syövät lihapitoista sekaruokaa. Akvaariossa ruoaksi sopivat hiutaleet, lasiin kiinnitettävät ruokatabletit, vesikirput ja levä.[8]

Lähteet

  1. Daniels, A. & Maiz-Tome, L.: Xiphophorus hellerii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.8.2022. (englanniksi)
  2. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 61. (suomenkielisten nimien lähde). Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  3. a b Animal World
  4. a b c Peter Beck: Akvaariokäsikirja. Karisto, 2003. ISBN 951-23-4382-7.
  5. Wetwebmedia (Arkistoitu – Internet Archive) Galleria eri värimuodoista
  6. Xiphophorus hellerii (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  7. a b Lemmikkieläinliike Faunatar (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Helsingin akvaariokeskus

Aiheesta muualla

  • Aquahobby (Arkistoitu – Internet Archive)
Taksonitunnisteet
  • Wikidata: Q272188
  • Wikispecies: Xiphophorus hellerii
  • ADW: Xiphophorus_helleri
  • AFD: Xiphophorus_hellerii
  • BOLD: 65863
  • CoL: 5CFPC
  • EPPO: XIPOHE
  • FishBase: 3231
  • GBIF: 8246728
  • GISD: 1270
  • iNaturalist: 179437
  • IRMNG: 10888650
  • ISC: 59751
  • ITIS: 647013
  • IUCN: 191780
  • NAS: 869
  • NatureServe: 2.105074
  • NBN: NHMSYS0021203051
  • NCBI: 8084
  • NZOR: 8a1f2be9-5aac-4635-b47b-9fd9ba980260
  • OBIS: 283197
  • Open Tree of Life: 312435
  • Plazi: 5C9FABB6-E193-87E1-D390-58231A157445
  • WoRMS: 283197
  • ZooBank: EAFFD63B-B782-416F-AC9C-D4511B159FF9