Mikkelin vaakuna

Mikkelin kaupungin vaakuna

Mikkelin vaakuna on Mikkelin kaupungin virallinen tunnus ja sen aiheena on Savon jousi ja marsalkansauvat. Vaakunaan on liitetty Vapaudenristi ja sen yllä käytetään ruotsalaismallista kreivin kruunua. Vaakunan on suunnitellut Gunnar Clément ja uudelleen piirtänyt Eero Jokilehto. Se on vahvistettu vuonna 1943.[1]

Nykyinen vaakuna

»Poikittain jaettu kilpi, jossa kuvataan sen yläkentässä kultaisella pohjalla Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. E. Mannerheimin marsalkansauvaa kaksin kappalein vinoristisuunnassa sekä alakentässä mustalla pohjalla ylöspäin suunnattu Savon maakunnan kultainen jousi, jossa jänne, nuolenkärki ja sulitettu pyrstö ovat hopeaa.»
(Vaakunaselitys.[1])

Mikkelin nykyinen vaakuna on laadittu Suomen armeijan päämajan kunniaksi; tämä oli sijoitettuna kaupunkiin talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa. Vaakunaa käytettiin aluksi ilman kunniamerkkiä, ja se on järjestyksessä kolmas kaupungille vahvistettu vaakuna.[1] Mikkelin kaupungille myönnettiin 4. luokan Vapaudenristi miekkoineen joulukuussa 1944 kiitokseksi sen toimimisesta sotilasjohdon ja marsalkan päämajana. Kunniamerkin kantajana on kaupungin vaakuna.

Vuonna 2020 Mikkeli otti käyttöön kaupungin vaakunaan perustuvan kotiseutuviirin. Viirissä on kuvattuna vaakunan marsalkansauvat ja jousi, sekä Savon maakunnan perinteiset värit keltainen ja musta.[2]

Edelliset vaakunat

Mikkelin vuosien 1842–1922 ja 1922–1943 vaakunat.

Mikkelin ensimmäinen vaakuna vahvistettiin 1842. Vaakunan ylemmässä, sinisessä kentässä oli kaupungin perustajan Nikolai I:n kruunattu monogrammi eli kyrillinen aakkonen Н ja roomalainen järjestysnumero I. Keskellä kultaisessa poikkihirressä oli perustamisvuosi 1838 ja alaosan mustassa kentässä kullanvärinen viritetty Savon jousi. Vaakunan oli suunnitellut ilmeisestikin kuvernööri Otto Boije.

Vuonna 1861 venäläinen heraldikko Bernhard von Köhne laati Mikkelille oman vaakunaehdotuksensa Suomen muiden kaupunkien tapaan. Ehdotuksessa vaakunan vanha aihe on korvattu kaupungin nimeen viitaten arkkienkeli Mikaelilla, joka on kuvattuna surmaamassa lohikäärmeenä esitettyä paholaista. Samanlainen aihe esiintyy muun muassa Arkangelin ja Brysselin kaupungin vaakunoissa. Von Köhnen esitystä ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön.

Suomen itsenäistyttyä kaupunkien vaakunat haluttiin puhdistaa venäläisvallan tunnuksista ja myös Mikkelin vaakuna uudistettiin vuonna 1922. Uudessa vaakunassa säilytettiin kilven katkaiseva kultainen hirsi, kaupungin perustamisvuosi ja alakentän jousi. Ainoastaan sinisen yläkentän monogrammi korvattiin viisisakaraisella hopeatähdellä, josta lähti viisi kapeaa hopeasädettä, yksi kunkin kärkiparin välistä. Uusi vaakuna ei kuitenkaan miellyttänyt kaupunkia tai valtioneuvostoa, sillä sen aiheiden ei katsottu liittyvän suoranaisesti kaupunkiin. Myös kultahirren vuosiluku rikkoi heraldisia säännöksiä, jonka takia vaakuna lopulta vaihdettiin Gunnar Clémentin laatimaan vaakunaan vuonna 1943.

Galleria

  • Mikkelin vuosien 1842-1922 vaakuna kaupungin vanhassa sinetissä.
    Mikkelin vuosien 1842-1922 vaakuna kaupungin vanhassa sinetissä.
  • Mikkelin vaakuna Säätytalon pohjoisella julkisivulla vuodelta 1891.
    Mikkelin vaakuna Säätytalon pohjoisella julkisivulla vuodelta 1891.
  • Mikkelin vaakuna Finlands städers vapen -postikorttikokoelmasta 1900-luvun alusta.
    Mikkelin vaakuna Finlands städers vapen -postikorttikokoelmasta 1900-luvun alusta.
  • Von Köhnen laatimia luonnoksia Mikkelin vaakunaksi.
    Von Köhnen laatimia luonnoksia Mikkelin vaakunaksi.
  • Von Köhnen ehdotus Mikkelin vaakunaksi. Kolkka viittaa kaupungin sijaintiin Mikkelin läänissä.
    Von Köhnen ehdotus Mikkelin vaakunaksi. Kolkka viittaa kaupungin sijaintiin Mikkelin läänissä.
  • Mikkelin vaakuna Otavan Pienessä Tietosanakirjassa vuodelta 1928.
    Mikkelin vaakuna Otavan Pienessä Tietosanakirjassa vuodelta 1928.
  • Gunnar Clémentin laatima Mikkelin nykyisen vaakunan alkuperäispiirros vuodelta 1943. Vapaudenristi liitettiin vaakunaan 21.12.1944.
    Gunnar Clémentin laatima Mikkelin nykyisen vaakunan alkuperäispiirros vuodelta 1943. Vapaudenristi liitettiin vaakunaan 21.12.1944.
  • Vaihtoehtoisia luonnoksia vuodelta 1943.
    Vaihtoehtoisia luonnoksia vuodelta 1943.
  • Antti Salmenlinnan maalaama Mikkelin vaakuna Mikkelin tuomiokirkon eteläisessä kuori-ikkunassa vuodelta 1955.
    Antti Salmenlinnan maalaama Mikkelin vaakuna Mikkelin tuomiokirkon eteläisessä kuori-ikkunassa vuodelta 1955.
  • Vaakuna Mikkelin kaupungintalon julkisivulla.
    Vaakuna Mikkelin kaupungintalon julkisivulla.
  • Kaupungin vaakunaan perustuva Mikkelin kotiseutuviiri.
    Kaupungin vaakunaan perustuva Mikkelin kotiseutuviiri.

Lähteet

  • Mikkelin kaupungin vaakunan heraldinen selostus 1.8.2004. Mikkelin kaupunki. Arkistoitu 1.7.2010. Viitattu 8.3.2015.
  • Vaakunoiden historiaa 14.8.2004. Mikkelin kaupunki. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 8.3.2015.
  • Muuttuvaa Mikkeliä - Mikkelin kaupungin historia II 1918–1986. Mikkelin kaupunki, 1988.

Viitteet

  1. ↑ a b c Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat. Kommunvapnen i Finland, s. 133–134. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
  2. ↑ Mikkelille kotiseutuviiri Mikkelin kaupunkilehti. 27.5.2020. Mikkelin kaupunki. Arkistoitu . Viitattu 7.3.2022.

Muita lähteitä

  • http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa Mikkelin vaakunahistoriaa. Viitattu 5.3.2020

Kirjallisuutta

  • Бойко Дм. А. Геральдика Великого Княжества Финляндского. – Запорожье, 2013 [1], [2]