Palokunta

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Palokunta on palontorjuntaan eli tulipalojen sammuttamiseen ja niiden syttymisen estämiseen tarkoitettu laitos. Nykyään palokunnat eivät tosin yleensä keskity pelkästään palontorjuntaan, vaan myös muiden onnettomuuksien hoitamiseen ja estämiseen. Siksi niistä käytetään nykyisin usein ilmaisua pelastustoimi tai pelastuslaitos, johon lukeutuvat väestönsuojelu ja ihmisten, eläinten, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen sekä pelastaminen ja ympäristövahinkojen torjuminen.^lähde? Palokunnat tarjoavat järjestäytynyttä ja kiireellistä apua yllättävissä onnettomuustilanteissa. Palokunnat tekevät myös työtä – esimerkiksi valistuksen keinoin – onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Nykyään useimpien kaupunkien ja kuntien palokunnat on muodostettu organisaatioksi, jota kutsutaan pelastuslaitokseksi.

Toiminta

Suomessa palokunnat toimivat sekä aluepelastuslaitosten alaisuudessa että sopimuspalokuntina. Sopimuspalokunnat ovat sitoutuneet aluepelastuslaitoksen kanssa tehdyllä yhteistyösopimuksella suorittamaan saamiaan hälytystehtäviä ja saavat yleensä siitä korvauksen. Sopimuspalokuntina toimivat muun muassa VPK (vapaaehtoinen palokunta), PVPK (puolivakinainen palokunta, korvattu toimintaperiaatteeltaan samanlaisella niin sanotulla toimenpidepalkkaisella miehistöllä) sekä tehdaspalokunnat (TPK). Hätäkeskuslaitos huolehtii hätäilmoitusten vastaanottamisesta ja oikeanlaisen avun lähettämisestä.

Ammattipalomiehistä koostuvat vakinaiset palokunnat ovat yleensä välittömässä, yhden minuutin, lähtövalmiudessa (aika hälytyksestä siihen, jolloin pelastusauto lähtee liikkeelle) kaikkina vuorokauden aikoina. Vapaaehtoispalokunnat eivät ole välittömässä lähtövalmiudessa vakinaisten palokuntien tapaan, sillä vapaaehtoisten palokuntien henkilöstö hoitaa palo- ja pelastustehtäviä oman päätyönsä rinnalla. Vapaaehtoiset palokunnat hälytetään nykyään yleensä joko tekstiviestein tai puhelinsoitoin. Vapaaehtoiset palokunnat voivat olla 5–30 minuutin lähtövalmiudessa. Lisäksi on tukipalokuntia, joiden sopimuksen mukainen lähtöaika voi olla yli 30 minuuttia.

Koulutus

Ammattipalomiehiä kouluttaa sisäministeriön alainen Pelastusopisto Kuopiossa sekä Helsingin tarpeisiin Helsingin Pelastuskoulu. Pelastusopistossa pelastajatutkinto kestää 1,5 vuotta, ja se antaa kelpoisuuden palomiehen tai palomies-sairaankuljettajan tehtäviin. Pelastusopisto kouluttaa myös henkilöstöä pelastustoimen päällystön- ja alipäällystön tehtäviin. Suomen pelastusalan keskusjärjestö ja siihen kuuluvat maakunnalliset pelastusliitot huolehtivat palokuntien vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutuksesta.

Hälytys

Vakinaisilla palokunnilla lähtöaika on 60 sekuntia hälytyksestä: kun hälytysilmoitus saadaan, palohenkilöstön tulee olla pukeutuneena autossa 60 sekunnissa. Suomessa hälytys tulee VIRVE-verkon välityksellä hätäkeskuksesta. Sivutoimiset palokunnat saavat tiedot hälytyksestä yleensä nykyisin matkapuhelimien kautta, automaattisella hälytysilmoituksella.

Paloasemien lukumäärä

Vuonna 2016 Suomessa oli 336 pelastuslaitoksien paloasemaa, 447 sopimuspalokuntien paloasemaa ja 94 tehdas- ja laitospalokuntien paloasemaa.^[1]

Katso myös

• Pelastustoiminta
• Tuhopoltto
• Vigiles, Antiikin Rooman palokunta

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Palokunta Wikimedia Commonsissa

• Pelastustoimi (Sisäasianministeriö) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pelastustoimi
• 100 viimeisintä hälytystä Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
• Pelastusopisto
• Suomen pelastuslaitokset (Arkistoitu – Internet Archive)

• Paloforum, keskustelua palo- ja pelastustoimesta (Arkistoitu – Internet Archive)
• VPK: Vapaaehtoiset valmiina! (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tilannehuone, pelastuslaitosten hälytykset