Pikkuemumaluri
| Pikkuemumaluri | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Malurit Maluridae |
| Suku: | Emumalurit Stipiturus |
| Laji: | ruficeps |
| Kaksiosainen nimi | |
| Stipiturus ruficeps | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Pikkuemumaluri (Stipiturus ruficeps) on pieni malurien heimoon kuuluva varpuslintu. Lajin nimesi Archibald James Campbell 1899.
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on noin 14 cm. Sillä on hyvin pitkä pyrstö, lähes puolet sen ruumiin pituudesta, joka tavallisesti sojottaa peukaloismaisesti pystyssä. Aikanaan malurien luultiinkin kuuluvan peukaloisten heimoon. Pisimmistä pyrstösulista puuttuvat höytyväkäset, minkä vuoksi sulat repsottavat ja näyttävät huonokuntoisilta. Väritykseltään laji on ruskehtava, pää ja niska ovat ruosteenruskeat ja koiraalla on sininen kurkku ja rinta. Yhteysääni on hentoa livertelyä. Käytökseltään laji on piilotteleva ja liikkuu matalalla pensaikossa ja heinikossa.
Esiintyminen
Pikkuemumaluri esiintyy Australian keskiosissa länsirannikolta kauas sisämaahan. Runsaudesta ei ole tietoa mutta lajia ei ole luokiteltu uhanalaiseksi.
Elinympäristö
Pensaikkoiset aavikot.
Lisääntyminen
Pesinnästä ei ole tarkkoja tietoja. Pesä on pyöreä ja kulkuaukko on sivussa. Munia on 2–4 ja niitä haudotaan noin 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä noin 10–12 päivän ikäisinä.
Ravinto
Hyönteissyöjä.
Lähteet
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto – Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
- ITIS: Stipiturus ruficeps (englanniksi)
Viitteet
- ↑ BirdLife International: Stipiturus ruficeps IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.1.2014. (englanniksi)
|
