Pistinmuurahaiset

Pistinmuurahaiset
Siloviholaisen (Myrmica rubra) työläisiä
Siloviholaisen (Myrmica rubra) työläisiä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo: Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo: Muurahaiset Formicidae
Alaheimo: Pistinmuurahaiset
Myrmicinae
Lepeletier, 1835
Tribukset
  • Attini
  • Crematogastrini
  • Myrmicini
  • Pogonomyrmecini
  • Solenopsidini
  • Stenammini
Katso myös

  Pistinmuurahaiset Wikispeciesissä
  Pistinmuurahaiset Commonsissa

Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Pistinmuurahaiset (Myrmicinae) on muurahaisten (Formicidae) alaheimo.

Ainakin Etelä-Suomessa yleinen pistinmuurhaislaji on siloviholainen (Myrmica rubra), jota kansanomaisesti kutsutaan ”kusiaiseksi” – kuten paikoin kutsutaan myös kekomuurahaisia. Laji on aggressiivinen ja pistää kivuliaasti myrkkypistimellään. Siloviholainen puolustaa hanakasti pesäänsä häiriöiltä.[1]

  • Suomessa esiintyviä lajeja
  • Tribus Myrmicini: Ryppyviholainen, Myrmica ruginodis
    Tribus Myrmicini: Ryppyviholainen, Myrmica ruginodis
  • Tribus Crematogastrini: Norkomuurahainen, Formicoxenus nitidulus
    Tribus Crematogastrini: Norkomuurahainen, Formicoxenus nitidulus
  • Tribus Tetramoriini: Nummimuurahainen, Tetramorium caespitum
    Tribus Tetramoriini: Nummimuurahainen, Tetramorium caespitum
  • Tribus Solenopsidini: Faaraomuurahainen, Monomorium pharaonis
    Tribus Solenopsidini: Faaraomuurahainen, Monomorium pharaonis

Pistinmuurahaisten tribukset

Viime vuosina pistinmuurahaisten alaheimo on muuttunut paljon, elossa olevia tribuksia on jäljellä kuusi, joissa on 142 sukua ja 6632 lajia. Fossiileihin perustuvia sukupuuttoon kuolleita tribuksia on 36, joissa lajeja 167.[2][3]

  • Attini
  • Crematogastrini
  • Myrmicini
  • Pogonomyrmecini
  • Solenopsidini
  • Stenammini

Suomen suvut ja lajit tribuksittain

Suomessa pistinmuurahaisia on kahdeksan sukua neljässä tribuksessa. Näissä on Suomessa 24 lajia.[4]

  • Crematogastrini
    • norkomuurahaiset (Formicoxenus)
      • norkomuurahainen (Formicoxenus nitidulus)
    • suurpäämuurahaiset (Harpagoxenus)
    • liekomuurahaiset (Leptothorax)
      • karvaliekomuurahainen (Leptothorax acervorum)
      • loisliekomuurahainen (Leptothorax kutteri)
      • siloliekomuurahainen (Leptothorax muscorum)
    • pikkuliekomuurahaiset (Temnothorax)
      • pikkuliekomuurahainen(Temnothorax interruptus)
      • hentoliekomuurahainen(Temnothorax tuberum)
  • Myrmicini
    • viholaiset (Myrmica)
      • dyyniviholainen (Myrmica constrica)
      • luhtaviholainen (Myrmica gallienii)
      • karvaloisviholainen (Myrmica hirsuta)
      • periloistviholainen (Myrmica karavajevi)
      • liuskasarviviholainen (Myrmica lobicornis)
      • kauhasarviviholainen (Myrmica lonae)
      • siloviholainen (Myrmica rubra)
      • ryppyviholainen (Myrmica ruginodis)
      • hietaviholainen (Myrmica rugulosa)
      • kiekkosarviviholainen (Myrmica sabuleti)
      • polvisarviviholainen (Myrmica scabrinodis)
      • nyhäsarviviholainen (Myrmica schencki)
      • vääräsarviviholainen (Myrmica sulcinodis)
      • koturiviholainen (Myrmica vandeli)
  • Solenopsidini
    • Monomorium
      • faaraomuurahainen (Monomorium pharaonis) - tulokaslaji[5]
  • Tetramoriini
    • nummimuurahaiset (Tetramorium)
      • nummimuurahainen (Tetramorium caespitum).

Lähteet

  1. ↑ Jouni Tikkanen: Suomen tavallisimpia muurahaisia Suomen Luonto. 26.7.2017. Suomen Luonto. Viitattu 17.5.2018.
  2. ↑ AntCat.org Myrmicinae antcat.org. California Academy of Sciences. (englanniksi)
  3. ↑ The evolution of myrmicine ants: phylogeny and biogeography of a hyperdiverse ant clade (Hymenoptera: Formicidae). Systematic Entomology, 2014, 40. vsk, nro 1. doi:10.1111/syen.12090. ISSN 1365-3113. (englanniksi)
  4. ↑ Laji.fi Myrmicinae
  5. ↑ Laji.fi faaraomuurahainen

Aiheesta muualla

  • Laji.fi: Pistinmuurahaiset (Myrmicinae)
  • ITIS: Myrmicinae (englanniksi)
Taksonitunnisteet