Pius II
| Pius II | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Enea Silvio Piccolomini |
| Syntynyt | 18. lokakuuta 1405 Pienza, Sienan tasavalta |
| Kuollut | 14. elokuuta 1464 (58 vuotta) Ancona, Kirkkovaltio |
| Paavi | |
| Paavius alkoi | 19. elokuuta 1458 |
| Paavius päättyi | 14. elokuuta 1464 |
| Edeltäjä | Calixtus III |
| Seuraaja | Paavali II |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Pius II (18. lokakuuta 1405–14. elokuuta 1464), alk. Enea Silvio Piccolomini, oli paavina 19. elokuuta 1458 – 14. elokuuta 1464.[1]
Elämäkerta
Paavi Pius II oli renessanssi-ihminen aidoimmillaan: lukenut, avarakatseinen ja kiintynyt antiikin kulttuuriin, luontoon ja matkustamiseen. Hän opiskeli Sienassa ja Firenzessä ja osallistui Baselin kirkolliskokoukseen (1431–1439). Ennen kuin hänet valittiin paaviksi, Enea Silvio Piccolomini matkusteli laajalti paavin lähettiläänä Euroopassa. Hän asettui Fredrik III:n hoviin Wieniin, missä hän sai sihteerin toimen. Hänestä tuli keisarin uskottu neuvonantaja. Piccolomini vietti ulkomailla yli 25 vuotta.[2] Sienan katedraalin kirjastossa, Libreria Piccoliminissa, hänen veljenpoikansa (myöhempi paavi Pius III), tilaamat freskot kertovat hänen matkoistaan. Kuvissa nähdään hänet Sveitsin Baselissa, Skotlannissa ja Saksassa, hänen vihkimisensä kardinaaliksi ja paaviksi sekä hänet suorittamassa Katariina Sienalaisen pyhimykseksi julistamisen seremoniaa.[3]
Piccolomini nousi vuonna 1450 Sienan piispaksi ja vuonna 1456 kardinaaliksi.[2] Myös paavi Pius II:na hän teki eurooppalaista politiikkaa: hän sai Ranskan kuninkaan lieventämään paavinvastaisia määräyksiään, yllytti kuninkaita ja herttuoita varustamaan ristiretkeä turkkilaisia vastaan ja pyrki välittäjäksi rauhanneuvotteluissa Puolan ja preussilaisten välillä.
Hän julkaisi useita kaunokirjallisia teoksia: runoja, komedioita sekä eroottisen romaanin Eurialus ja Lucretia. Hän kirjoitti myös historianteoksia, muun muassa osittain omaelämäkerrallisen teoksen Fredrik III:sta.
Paavi Pius II oli syntynyt Pienzassa. Paaviksi valitsemisen jälkeen hän ryhtyi toteuttamaan suurisuuntaisia rakennussuunnitelmia synnyinkaupungissaan. Hän ei kuitenkaan nähnyt niiden toteutumista kuin osin, koska hän kuoli ennen niiden valmistumista.[3]
Lähteet
- Hanska, Jussi: Kristuksen sijaiset maan päällä? Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-719-2.
Viitteet
- ↑ Hanska 2005, s. 322.
- ↑ a b Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 10. Renessanssi, s. 191-196. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09738-1.
- ↑ a b Firenze ja Toscana, Tammi 2007
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pius II Wikimedia Commonsissa
 | Edeltäjä: Calixtus III | Paavi | Seuraaja: Paavali II |
| ||||||||||||||||||||||||||
