Pyramidikyy
| Pyramidikyy | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Kyykäärmeet Viperidae |
| Alaheimo: | Viperianae |
| Suku: | Echis |
| Laji: | carinatus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Echis carinatus | |
| Alalajit [2] | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Pyramidikyy eli efa (Echis carinatus) on Aasiassa elävä myrkyllinen käärme, joka kuuluu hietakyihinlähde?. Pyramidikyy on yksi Intian niin sanotun ”neljän koplan” neljästä myrkkykäärmeestä. Pyramidikyy on sukunsa muiden lajien tapaan aggressiivinen ja saattaa hyökätä yllättävän nopeasti uhkausasennostaan, se tappaa enemmän ihmisiä kuin mikään muu käärmelaji. Sen puremaan kuolee vuosittain noin 10 000 ihmistä[3].
Ulkonäkö ja koko
Pyramidikyy on yleensä 40–60 cm, joskus jopa 80 cm pitkä. Sen pää erottuu selvästi kaulasta. Värisävyjä on monia punertavasta oliivinvihreään. Kyljessä kulkee selvä valkoisten suomujen muodostama saharaita.
Levinneisyys
Pyramidikyytä tavataan Intian niemimaalla, Lähi-idän Omanissa, Irakissa, Yhdistyneissä arabiemiraateissa ja Iranin lounaisosissa sekä Keski-Aasian Afganistanissa, Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Tadžikistanissa.
Ravinto
Pyramidikyy syö lähinnä jyrsijöitä, liskoja, sammakoita ja niveljalkaisia.
Lisääntyminen
Pyramidikyyn poikaset kehittyvät emon vatsassa. Poikueeseen voi kuulua jopa 23 poikasta.
Lähteet
- ↑ Ananjeva, N.B., Orlov, N.L., Papenfuss, T., Anderson, S., Srinivasulu, C., Srinivasulu, B., Thakur, S., Mohapatra, P., Kulkarni, N.U., Deepak, V., Egan, D.M., Els, J., Borkin, L., Milto, K., Golynsky, E., Rustamov, A, Nuridjanov, D. & Munkhbayar, K.: Echis carinatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.9.2022. (englanniksi)
- ↑ http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=634967
- ↑ Vaarallisin eläin Tieku.fi. 1.9.2009. Viitattu 1.10.2012.
Aiheesta muualla
- The University of Adelaide, Australia, Clinical Toxinology Resources: Echis carinatus (englanniksi)
- PheroBase: Semiochemicals of Echis carinatus, the Saw-scaled viper (englanniksi)
|
