Rakkausromaani

Chris Hammond, ”Oh Edward! How can you?”, 1899. Kuvitusta Jane Austenin romaaniin Järki ja tunteet (1811).

Rakkausromaani on kaunokirjallisuuden lajityyppi, joka keskittyy romanttisen rakkauden kuvaamiseen.[1]

Rakkausromaanit viihdekirjallisuutena

Maailman suurin romanttisen kirjaviihteen tuottaja on kanadalainen Harlequin Enterprises.[2] Suomessa romanttista naistenviihdettä on kustantanut muun muassa Kolmiokirja. Yritys julkaisee Suomeen sijoittuvia romanttisia taskukirjoja.[3]

Harlekiini-kirjojen vastaanottoa pro gradu -työssään tutkinut sosiologi Jukka Törrösen mukaan ”Harlekiinien suurkuluttajia ovat usein äidit, jotka joutuvat jatkuvasti myötäilemään muiden tarpeita. Romanssien lukeminen on tapa rajata itselleen tilaa arjen keskellä.” Romanssiviihdettä on verrattu miesten suosimaan urheiluviihteeseen: molempien viehätys perustuu niiden kykyyn synnyttää voimakkaita tunteita.[3]

Lähteet

  1. The Romance Genre Overview Romance Writers of America. Viitattu 5.1.2011. (englanniksi)
  2. Avola, Pertti: Kiitos, Harlekiini Helsingin Sanomat. 3.7.2009. Viitattu 5.1.2011.
  3. a b Rämö, Matti: Rakkautta kioskilta (Internet Archive) Ylioppilaslehti. 17/2005. Viitattu 5.1.2011.

Kirjallisuutta

  • Soikkeli, Markku: Lemmen leikkikehässä. Rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa. Väitöskirja: Turun yliopisto. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998. ISBN 951-746-063-5.
  • Soikkeli, Markku: Tuttua lemmentouhua. Johdatus rakkauskertomusten poetiikkaan, historiaan ja filosofiaan. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2016. ISBN 978-952-222-714-0.
  • Törrönen, Jukka: Aito rakkaus maskuliinisessa maailmassa. Harlekin-romanssi ja sen vastaanotto lukiolaisten keskuudessa. Perustuu tekijän pro gradu -työhön. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1996. ISBN 951-34-0710-1.

Aiheesta muualla

  • Yle Radio 1:n Kirjakerho: Mistä on rakkauskertomukset tehty? 9.8.2016.
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.