Relativismi

Relativismi (< lat. relativus, ”suhteellinen”) eli suhteellisuusajattelu[1] tarkoittaa käsityksiä, joita yhdistää näkemys siitä, että jokin asia on suhteellinen johonkin toiseen seikkaan nähden tai tällaisesta riippuvainen. Esimerkiksi jotkut relativistit katsovat, että ihmiset voivat ymmärtää ja arvioida käyttäytymistä tai uskomuksia ainoastaan omassa historiallisessa tai kulttuurisessa kontekstissaan.lähde?

Usein relativismilla tarkoitetaan totuusrelativismia, jonka mukaan ei ole olemassa mitään universaaleja, absoluuttisia totuuksia, vaan totuus on aina suhteessa johonkin viitekehykseen, kuten kieleen tai kulttuuriin. Antiikin aikana tällainen relativismi yhdistettiin usein sofisteihin, muun muassa sofisti Protagoraan on katsottu opettaneen relativismia, jossa asioiden totuudenmukaisuus tai eettisyys riippuu tilanteesta, opettaessaan: ”Kaikkien arjen asioiden tarpeen mitta on ihminen, sellaisina kuin asiat ollessaan ovat, ja kun niitä ei ole, myös silloin”.[2]

Relativismin muotoja

  • Esteettinen relativismi
  • Kulttuurirelativismi
  • Moraalinen relativismi
  • Tietorelativismi ja totuusrelativismi

Katso myös

  • Objektivismi
  • Perspektivismi
  • Subjektivismi

Lähteet

  1. ↑ Itkonen, Terho: Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas. Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-2796-5.
  2. ↑ Protagoras (Arkistoitu – Internet Archive). niin&näin 4/1995.

Kirjallisuutta

  • Boghossian, Paul: Fear of knowledge: Against relativism and constructivism. Oxford: Clarendon Press, 2006. ISBN 9780199287185. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Relativismi Wikimedia Commonsissa
  • BBC Radio 4 series ”In Our Time”, on Relativism - the battle against transcendent knowledge, 19. tammikuuta 2006 (englanniksi)
  • Ihmeellinen maailma: Relativismi Skepsis. Viitattu 5.12.2012.
  • Du Nouy, Pierre Lecomte: What 'Being Relative' Means, osa teoksesta L’Homme et sa destinée (1947) (englanniksi)
  • Puolakka, Kalle: Tulkinnallinen relativismi Logos-ensyklopedia. Filosofia.fi.