Renault–Nissan CMF -pohjalevy

Renault–Nissan CMF -pohjalevy (Common Module Family) on Renault’n ja Nissanin yhteistyössä kehittämä modulaarinen pohjalevy etu- ja nelivetoisille autoille, joissa moottori on sijoitettu poikittain. Pohjalevyn etuja aiempiin ratkaisuihin verrattuna ovat alhaisemmat kustannukset ja monikäyttöisyys, sillä CMF-perustalle voidaan rakentaa eri kokoisia ja -mallisia autoja.[1][2] CMF-pohjalevy korvaa aiemmat B-, C- ja D-pohjalevyt.

CMF-A

CMF-A-arkkitehtuuri on suunniteltu kaikkein pienimpiä ja edullisimpia automalleja varten, joita myydään kehittyvillä markkina-alueilla, kuten Intiassa.[3]

  • Dacia Spring (2021–)
  • Datsun redi-GO (2016–)
  • Renault City K-ZE (2019–)
  • Renault Kwid (2015–)

CMF-A+

CMF-A+ on hieman suurempia malleja varten kehitetty versio CMF-A-pohjalevystä.

  • Nissan Magnite (2020–)
  • Renault Kiger (2021–)
  • Renault Triber (2019–)

CMF-B

CMF-B-pohjalevyä käytetään pienissä automalleissa. Siitä on kaksi versiota: HS (high specification) kalliimpia malleja ja LS (low specification) edullisemman pään malleja varten. LS-versio korvasi edeltäneet Dacian B0- ja M0-pohjalevyt.

CMF-B HS

  • Mitsubishi ASX II (2022–)
  • Nissan Juke (F16) (2019–)
  • Nissan Note (E13) (2020–)
  • Renault Arkana (2019–)
  • Renault Captur II (2019–)
  • Renault Clio V (2019–)

CMF-B LS

  • Dacia Jogger (2021–)
  • Dacia Logan III (2020–)
  • Dacia Sandero III (2020–)

CMF-C/D

CMF-C/D on pohjalevyn ensimmäisenä esitelty versio, jota käytetään keskikokoluokan automalleissa.

CMF-EV

CMF-EV on pohjalevystä sähköautomalleja varten kehitetty versio.

  • Nissan Ariya (2022–)
  • Renault Mégane E-Tech Electric (tulossa)

Lähteet

  1. Common Module Family (CMF): a new approach to engineering for the Renault-Nissan Alliance 19.6.2013. Groupe Renault. Arkistoitu 11.9.2018. Viitattu 29.6.2018. (englanniksi)
  2. Renault-Nissan unveils their global Common Module Family (CMF) architecture 19.6.2013. Motor1.com. Viitattu 29.6.2018. (englanniksi)
  3. Näin Lada, Renault, Nissan ja Datsun saavuttivat viime vuonna 4,3 miljardin euron edut – takana mm. jaettua tekniikkaa Ilta-Sanomat. 12.7.2016. Viitattu 29.6.2018.