Sähkösoitin

Telharmonium, Thaddeus Cahill 1897
Trautonium, 1928
Sähkökitara on elektroakustinen soitin.

Sähkösoitin eli elektrofoni on soitinluokituksessa eräs usein käytetty soitinten pääluokka. Sähkösoittimet tuottavat värähtelyjä jotka on tuotettava vahvistimen ja kaiuttimen kautta, ennen kuin ne ovat kuultavissa äänenä. Sähkösoittimet voidaan jakaa edelleen kolmeen alaluokkaan:

  • Elektroniset soittimet, joissa ei käytetä lainkaan mekaanisia osia äänen tuottamiseen Esimerkki elektronisesta soittimesta on theremin. Uudempi esimerkki elektronisesta soittimesta on otamatone.
  • Elektromekaaniset soittimet käyttävät mekaanisia äänipyöriä, jotka eivät tuota akustisia ääniä, mutta muodostavat silti osan oskillaattoripiiriä, sekä
  • Elektroakustiset soittimet, jossa kielten, lehdyköiden, levyjen, tms. osien tuottamat värähtelyt muunnetaan jännite-eroiksi elektronisiin piireihin.[1]

Lähteet

  1. Music Encyclopedia. The Concise Grove Dictionary of Music.. Oxford University Press, 1995. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.