Sähkövirran tiheys

Sähkövirran tiheys (tunnus J) on suure, joka kuvaa sähkövirtaa sen lävistämän pinta-alan suhteen. Sähkövirran tiheyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ampeeri neliömetriä kohti, A/m².

Määritelmä

Sähkövirran tiheys riippuu seuraavalla tavalla materiaalin sähkönjohtavuudesta σ ja vaikuttavasta sähkökentän voimakkuudesta E:[1][2]

J → = σ ⋅ E → {\displaystyle {\vec {J}}=\sigma \cdot {\vec {E}}} .

Toinen tapa ilmaista sähkövirran tiheys on yhtälö[3][4]

J = I A {\displaystyle J={\frac {I}{A}}} ,

missä siis I on virta ja A virran läpäisemä pinta-ala. Edellä olevasta yhtälöstä voidaan saada virran yhtälö muotoon:

I = ∫ A J d A {\displaystyle I=\int _{A}JdA\,\!} .

Lähteet

  1. ↑ a b Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät, s. 14. Moniste 381. Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2.
  2. ↑ I. S. Grant & W. R. Phillips: ”4.1.1”, Electromagnetism, 2. painos, s. 114. Wiley, 2003. ISBN 0-471-92712-0. (englanniksi)
  3. ↑ a b Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät, s. 5. Moniste 381. Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2.
  4. ↑ Young & Freedman: ”25.1”, University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 945. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Lindell, Ismo; Sihvola, Ari: Sähkömagneettinen kenttäteoria 1. Staattiset kentät. Helsinki: Otatieto, 2013. ISBN 978-951-672-354-2.
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.