Saharanturturikyyhky
Saharanturturikyyhky | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Elinvoimainen [1] | |
| |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Kyyhkylinnut Columbiformes |
Heimo: | Kyyhkyt Columbidae |
Suku: | Turturikyyhkyt Streptopelia |
Laji: | roseogrisea |
Kaksiosainen nimi | |
Streptopelia roseogrisea | |
Alalajit | |
| |
Katso myös | |
Saharanturturikyyhky Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Saharanturturikyyhky (Streptopelia roseogrisea) on afrikkalainen kyyhky. Lajin nimesi Karl Jakob Sundevall 1857.
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on noin 29–30 cm, siipien kärkiväli 45–50 cm ja paino noin 150 g, eli se on kyyhkyksi pieni. Ulkonäöltään se muistuttaa suuresti turkinkyyhkyä. Sukupuolet ovat samannäköisiä.
Lajista tunnetaan 2 varsinaista alalajia, S. r. roseogrisea ja S. r. arabica. Lemmikkilintuina kasvatetut ”naurukyyhkyt” erotetaan toisinaan omaksi alalajiksi S. r. r. var. domestica, tai S. 'risoria'.
Esiintyminen
Laji elää melko kapealla vyöhykkeellä Afrikassa Saharan eteläpuolella ja Sahelissa sekä Arabian niemimaan eteläosassa. Sen kanta elinvoimainen. Laji on pääasiassa paikkalintu, mutta jotkut populaatiot muuttavat sadekausien mukaan.
Elinympäristö
Kuivat akasiasavannit ja pensaikot, Somaliassa myös puutarhat ja kastelualtaat, joissa tamariskipuita.
Lisääntyminen
Hatara risupesä on puussa tai pensaassa 4–5 metriä korkealla. Valkoisia munia on 2. Haudonta-aika on noin 2 viikkoa. Poikaset ovat lentokykyisiä noin 15 päivän ikäisinä.
Ravinto
Ruohojen ja muiden kasvien siemenet, joskus myös vilja.
Lähteet
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. IV. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857505-X
- IDS (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- ↑ BirdLife International: Streptopelia roseogrisea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.4.2014. (englanniksi)
|