Shing-Tung Yau
| Shing-Tung Yau | |
|---|---|
| 丘成桐 | |
 | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | 丘成桐 |
| Syntynyt | 4. huhtikuuta 1949 (ikä 75) Shantou, Kiina |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Shiing-Shen Chern ja H. Blaine Lawson |
| Tutkimusalue | Differentiaaligeometria ja matematiikka |
| Palkinnot | Fieldsin mitali Wolfin palkinto |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Shing-Tung Yau (kiin.: 丘成桐; Jyutping: Jau1 Sing4-tung4, s. 4. huhtikuuta 1949 Shantou, Kiina)[1] on kiinalainen matemaatikko. Hän on tutkinut muun muassa differentiaalilaskentaa ja topologiaa. Yau on tällä hetkellä Harvardin yliopiston professorina.
Yau on opiskellut matematiikkaa Hongkongin yliopistossa ja Kalifornian yliopistossa. Tämän jälkeen hän toimi apulaisprofessorina New Yorkin yliopistossa kahden vuoden ajan, kunnes 1974 hän sai nimityksen Stanfordin yliopiston professoriksi.
Vuonna 1976 Yau todisti Calabin konjektuurin, joka on nyt perustana fyysikkojen säieteorialle. Hän on saanut lukuisia palkintoja matemaattisista töistään, muun muassa 1982 Fieldsin mitalin osittaisdifferentiaaliyhtälöstä.
Yau on saanut Wolfin palkinnon matematiikassa vuonna 2010.[2]
Lähteet
Fieldsin mitalin saajat
1936: Ahlfors • Douglas | 1950: Schwartz • Selberg | 1954: Kodaira • Serre | 1958: Roth • Thom | 1962: Hörmander • Milnor | 1966: Atiyah • Cohen • Grothendieck • Smale | 1970: Baker • Hironaka • Novikov • Thompson | 1974: Bombieri • Mumford | 1978: Deligne • Fefferman • Margulis • Quillen | 1982: Connes • Thurston • Yau | 1986: Donaldson • Faltings • Freedman | 1990: Drinfeld • Jones • Mori • Witten | 1994: Zelmanov • Lions • Bourgain • Yoccoz | 1998: Borcherds • Gowers • Kontsevitš • McMullen | 2002: Lafforgue • Vojevodski | 2006: Okounkov • Perelman • Tao • Werner | 2010: Lindenstrauss • Châu • Smirnov • Villani | 2014: Avila • Bhargava • Hairer • Mirzakhani | 2018: Birkar • Figalli • Scholze • Venkatesh | 2022: Duminil-Copin • Huh • Maynard • Vjazovska
muokkaa
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
