Simpukankuoriraha

Tämän artikkelin poistamisesta keskustellaan artikkelin keskustelusivulla.
Älä poista tätä huomautusta ennen kuin keskustelu on päättynyt! Voit kuitenkin parannella tätä sivua keskustelun aikanakin.

Ilmoitathan asiasta myös artikkelin aloittajalle lisäämällä tämän keskustelusivulle seuraavan mallineen:
{{subst:Poistokeskustelu aloitettu|Simpukankuoriraha|Keskustelu:Simpukankuoriraha}} --~~~~

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Käsitteet menevät niin pahasti sekaisin, että on mahdoton tietää, mistä artikkelissa puhutaan ja mitä aihetta artikkelin on ylipäätään tarkoitus käsitellä. Määritelmässä mainittu cowrie ei viittaa simpukoiden vaan posliinikotiloiden kuoriin. Artikkelin nimi on siis virheellinen, vaikka kotiloita joskus simpukoiksi virheellisesti kutsutaankin. Todellisuudessa artikkelin aihe on kuitenkin laajempi kuin pelkkä cowrie (kts. enwikin artikkeli, josta tämä on käännetty). Artikkelissa menevät sekaisin muun muassa simpukat ja kotilot sekä helmet (beads) ja helmet (pearls). Lisäksi tähän on otettu mukaan vain Afrikka, vaikka enwikissä on muitakin osioita.
Kiinalaisia simpukkarahoja.

Simpukankuoriraha tai simpukkaraha (engl. cowrie, cowries) on monilla alueilla historiallisesti käytetty vaihdon väline. Simpukankuorirahat olivat yleensä joko kokonaisia merisimpukoita tai niiden osia, jotka usein työstettiin helmiksi tai muotoiltiin muilla tavoin. Kaurikotiloiden käyttö kaupankäynnissä alkoi tavaran vaihtona, jolloin kuorilla oli arvo kehon koristeina. Talousantropologit ovat keskustelleet helmien eroista hyödykkeinä ja rahana.[1]

Afrikassa

Simpukankuoria

Eurooppalaiset toivat simpukoita Intiasta Länsi-Afrikkaan Pohjois-Afrikan ja Saharan kautta jo ennen vuotta 1000.[2] Portugalilaiset aloittivat simpukkojen kauppaamisen vuodesta 1515 alkaen suuremmissä määrin Länsi-Afrikkaan, kun Intiasta palaavat laivat saivat käyttää niitä painolastina. Valkeita pieniä simpukoita, varsinkin Malediiveilta tuotua Cypraea monetaa oli käytetty rahana jo satoja vuosia Kiinassa. Simpukoita alettiin käyttää varsinkin Beninissä, Jorubalandissa ja Orjarannikolla. Dahomeyssa ne olivat ainoa valuutta. Kotiloita käytettiin myös koristeina.[3]

1500-luvun puoleen väliin mennessä portugalilaiset kuljettivat 130 000 000 simpukankuorta vuodessa Afrikkaan myytäväksi rahana. Hollanti, Englanti ja Ranska tulivat mukaan tähän ilmeisen kannattavaan toimintaan. Vuonna 1773 eräs 260 tonnin ranskalainen orjalaiva toi 35 000 000 lankoihin pujotettua simpukankuorta Ouidahiin. Hollantilaiset ja englantilaiset toivat yli 10 miljardia simpukankuorta Länsi-Afrikkaan vuosina 1700-1790. Englantilaiset toivat vuosina 1800-1850 5,5 miljardia. Kotilokaupan loppuessa 1900-luvun alkuun mennessä eurooppalaiset olivat purkaneet lasteissaan Afrikkaan 50 miljardia simpukankuorta.[3]

Simpukankuoria käytetään myös koristeluun. Kuvassa joruba-kulttuuriin liittyvä Ile Ori esine

Esimerkiksi Länsi-Afrikassa simpukankuoret olivat vielä 1880-luvulla yleisesti käytettyjä rahoja pienissä ostoksissa. 40 simpukankuorta muodostivat "nauhan", ja 50 nauhaa oli yhden sillingin arvoinen.[4] Vangituista ihmisistä eli orjista tuli 1600-luvulla Orjarannikon alueen hallitseva vientituote. Heistä saatiin vastineeksi tekstiileitä ja sipukankuoria, sekä monia muita kauppatavaroita. Afrikkaan tuotiin etenkin Euroopassa ja Itä-Aasiassa valmistettuja tuotteita.[5]

Simpukankuorirahan edut vaikuttivat sen laajaan käyttöönottoon. Laskentayksikkö oli yhtenäinen useilla eri alueilla ja simpukankuorirahoja laskettiin usein yksin kappalein, kymmenittäin tai kahdenkymmenen kappaleen kokonaisuuksina. Sitä voitiin käyttää myös pienissä kaupoissa, eikä sitä pystytty väärentämään.[2]       

Lähteet

  • Davies, Glyn. 1994. A History of Money, from Ancient Times to the Present Day. University of Wales.
  • Mauss, Marcel. 1950. The Gift. Englanninkielinen käännös 1990 W.W. North.
  • Trubitt, M.B.D. 2003. "The Production and Exchange of Marine Shell Prestige Goods." Journal of Archaeological Research 11:243–277.

Viitteet

  1. Davies 1994, Mauss 1950, Trubitt 2003
  2. a b Falola, Toyin: A History of West Africa, s. 136. Routledge, 2024.
  3. a b Stanley B. Alpern: What Africans Got for Their Slaves: A Master List of European Trade Goods. History in Africa, 1995, 22. vsk, s. 5–43. doi:10.2307/3171906. ISSN 0361-5413. Artikkelin verkkoversio.
  4. Jones, Adam ja Sebald, Peter: The Lawsons of Little Popo/Anecho (Togo) 1841-1938, s. 522. The British Academy, 2005.
  5. Monroe, Cameron J.: The Encyclopedia of Empire, Dahomey Kingdom of, s. 1. Oxford: Wiley-Blackwell, 2015.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simpukankuoriraha Wikimedia Commonsissa
  • Pratt W. H. 1877-1880. Shell Money and Other Primitive Currencies. Proceeding Davenport Academy of Natural Sciences, volume II. page 38-46.
  • Stearns, Robert E. C.: Shell-money. The American Naturalist, Maaliskuu 1869, III. vsk, nro 1, s. 1-5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.3.2019. (englanniksi)
  • Stearns, R. E. C: Aboriginal Shell Money. The American Naturalist, June 1877, XI. vsk, nro 6, s. 344-350. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.3.2019.
  • Cowry Shells, a trade currency (Arkistoitu – Internet Archive), Museum of the National Bank of Belgium.
  • The wealth of Africa; Money in Africa Money in Africa, The British Museum
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Shell money