Sophie (Kreikan ja Tanskan prinsessa)

Kreikan ja Tanskan prinsessa, Hannoverin prinsessa Sophie (26. kesäkuuta 1914 – 24. marraskuuta 2001) oli syntyjään Kreikan ja Tanskan prinsessa. Hänen vanhempansa olivat Kreikan kuninkaan Yrjö I:n poika, prinssi Andreas, ja tämän vaimo, Battenbergin prinsessa Alice. Hän oli heidän heidän viidestä lapsestaan toiseksi nuorin.^[1]

Kreikan kuningashuoneen maanpakolaisperheessä

Kreikan kuninkaallisen perheen kohtalo, nuori prinsessa Sophie mukaan lukien, oli vaikea, sillä he joutuivat maanpakoon Sveitsiin (1917–1920)^[2] ja sitten Ranskaan (1922–1936). Maanpaossa Sophie ja hänen perheensä olivat riippuvaisia ​​ulkomaisten sukulaistensa taloudellisesta tuesta^[3].

Hänen äitinsä Alice joutui olemaan vuosina 1930–1933 sveitsiläisessä psykiatrisessa sairaalassa ja palasi Ateenaan kuningasvallan palattua Kreikkaan vuonna 1936. Isä, prinssi Andreas, etääntyi mielenterveysongelmista kärsineestä vaimostaan prinsessa Alicesta vuodesta 1930 lähtien ja muutti rakastajattarensa kanssa Monacoon, jossa eli vuoteen 1944 asti. Sophien kolme vanhempaa siskoa avioitui 1930-luvun alussa saksalaisten ruhtinaiden kanssa. Nuorin sisaruksista, veli Philip, muutti Iso Britanniaan äitinsä sukulaisten kasvatettavaksi, jotka käyttivät Britanniassa sukunimenään Mountbatten-nimeä.^[4]

Avioliitto natsi-Saksaa kannattaneen saksalaisprinssin kanssa

Sophie avioitui vuonna 1930 Hessenin prinssi Christophin kanssa. Prinssi Christophin isä Friedrich Karl oli ollut syksyllä 1918 hetken aikaa Suomeen valittuna kuninkaana.^[5] Sophie ja hänen miehensä Christoph muuttivat Berliiniin ja saivat viisi lasta.^[6] Prinssi Christoph liittyi kansallissosialisteihin. Töissä prinssi Christoph oli ennen avioitumista autoyhtiössä ja avioitumisen jälkeen berliiniläisessä vakuutusyhtiössä.^[7] Prinssi Christop eteni natsi-Saksassa valtaeliittiin töidensä puolesta niin, että taloudellisesti heillä oli mahdollisuus asua Berliinin Dahlemin huvilakaupunginosassa.^[8] Sophie itse liittyi vuonna 1938 kansallissosialistiseen naisliittoon. Prinsessa Sophien tuttavapiiriin kuului mm. natsijohtaja Hermann Göringin puoliso Emmy. Christoph ja Sophie olivat mm. kunniavieraina heidän häissään vuonna 1935.^[9]

Vuodesta 1932 SS-upseerina toiminut prinssi Christoph liittyi maailmansodan syttyessä syksyllä 1939 Luftwaffeen.^[10] Prinsessa Sophie muutti tällöin Frankfurtin lähelle appivanhempien luo Friedrichshofin linnaan Kronberg im Taunukseen. Aviomies prinssi Christophin lentokone tuhoutui Italiassa Apenniineilla lokakuussa 1943.^[11] Näin prinsessa Sophie jäi leskeksi viiden lapsensa kanssa sodan myötä tuhoutuvassa Saksassa. Hän joutui toimimaan kasvattajana myös Saksan natsijohdon vangitseman miehensä veljen Philippin ja hänen keskitysleirissä kuolleen vaimonsa prinsessa Mafaldan kolmelle lapselle.^[12]

Toinen avioliitto sodan jälkeen saksalaisprinssin kanssa

Amerikkalaisten miehitettyä Hessenin alueen keväällä 1945 he takavarikoivat myös prinsessa Sophien omaisuutta. Hän muutti tässä vaiheessa lastensa kanssa miehensä sukulaisten luo asumaan.^[13] Hän avioitui vuonna 1946 etäisen sukulaisensa Hessenin prinssi Georg Wilhelmin kanssa, jonka sisar Frederika oli naimisissa Sophien serkun Kreikan kruununprinssi Paulin kanssa. Sophien ja Georg Wilhelmin häät järjestettiin prinsessa Sophien sisaren Theodoran miehen Badenin maakreivi Bertholdin omistamassa Salemin linnassa lähellä Bodensee-järveä. Häävieraana oli myös Sophien veli, silloinen Britannian meriupseeri Philip Mountbatten, tuleva kruununprinsessa Elisabethin puoliso. Tällöin Sophie näki Philipin 10 vuoden jälkeen.^{[14] [15]} Vuonna 1947 pidettyihin Elisabethin ja Philipin häihin ei kuitenkaan kutsuttu Philipin saksalaisia sukulaisia, kuten prinsessa Sophieta, johtuen juuri päättyyneestä sodasta Saksaa vastaan. Useat näistä prinssi Philipin saksalaissukulaisista olivat olleet vahvasti mukana saksalaisessa natsihallinnossa tai todettu natsihallinnon kannattajiksi.^{[16] [17]}

Uusi aviopuoliso, prinssi Georg Wilhelm, päätti lakiopintonsa 1948.^[18] Sen jälkeen he muuttivat Bodenseen alueelle. Sophien lanko, Badenin maakreivi Berthold, pyysi prinssi Georg Wilhelmiä johtamaan yksityistä internaattioppilaitosta Salem Castle Schoolia, jonka rehtorina prinssi toimi vuoteen 1959.^[19]

Tilanne alkoi muutenkin normalisoitua eli yhteydet Britannian kuningashuoneeseen, jossa veli-Philipistä oli tullut hallitsevan kuningatar Elisabert II:n prinssipuoliso.^[20] Äitinsä Alicen asuessa Ateenassa ja Kreikan kuningashuoneen palattua sodan jälkeen valtaan^[21] prinsessa Sophie vieraili miehensä kanssa toistuvasti Kreikassa sukulaistensa luona.

Vuoden 1959 jälkeen Sophie ja Georg Wilhelm muuttivat Baijerin Schlierseehen, jossa oli heidän asuntonsa elämänsä loppuvuodet. Vuonna 1969 kuollut Sophien äiti prinsessa Alice sai sodanaikaisesta toiminnastaan Ateenassa vuonna 1994 tunnustuksena nimityksen vanhurskaana kansakuntien joukossa hänen työstään holokaustin uhrien puolesta. Tilaisuudessa Jerusalemissa oli läsnä prinsessa Alicen jälkeläisistä mm. elossa olleet lapset prinssi Philip ja prinsessa Sophie.^[22]

Prinsessa Sophie kuoli 24. marraskuuta 2001, ja tällöin jäi eloon hänen miehensä, seitsemän lasta, neljätoista lastenlasta ja neljätoista lastenlastenlasta.^[23]

Lähteet

• Vickers, Hugo: Alice : Princess Andrew of Greece, s. 188. ISBN 978-0-241-13686-7, 2000. ISBN 978-0-241-13686-7. (saksaksi)
• Petropoulos, Jonathan: ”The Princess von Hessen in Nazi Germany”, Royals and the Reich. Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 978-0-19-533927-7. (englanniksi)

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sophie (Kreikan ja Tanskan prinsessa) Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset VIAF Kansalliset Ranska BnF data Saksa