Sulfidimalmi

Sulfidimalmi on tietty mineraalimuodostuma, josta metallin erottaminen on taloudellisesti kannattavaa.[1] Ne ovat suurin ja taloudellisesti tärkein malmiryhmä. Sulfidimalmeissa malmimineraalin metalli on sitoutuneena sulfidiksi, sulfosuolaksi, arsenidiksi, telluridiksi tai oksidiksi. Eräs sulfidimalmien luokittelutapa on jakaa ne syntytavan perusteella kolmeen ryhmään.[2]

  • magmaattiset sulfidimalmit
    • varhaismagmaattiset nikkelimagneettikiisumalmit, joiden tärkeimmät mineraalit ovat pentlandiitti, kuparikiisu, magneettikiisu ja kubaniitti
    • porfyyriset kuparimalmit, joiden tärkeimmät mineraalit ovat rikkikiisu, kuparikiisu, borniitti, kuparihohde ja molybdeenihohde
    • pneumatolyyttiset ja hydrotermiset rako- ja juonimalmit, joiden tärkeimmät mineraalit ovat kuparikiisu, rikkikiisu, magneettikiisu, sinkkivälke, lyijyhohde ja sulfosuolat
  • sedimenttiset sulfidimalmit
    • kerrossidonnaiset malmit kuten esimerkiksi kalkkikiviin liittyvät lyijy-sinkkimalmit sekä uraani-vanadiini-kuparimalmit ja kulta-uraani-rikkikiisumalmit, jotka molemmat liittyvät hiekkakiviin tai konglomeraatteihin
    • kerrosmyötäiset merelliset tai merellis-vulkaaniset sulfidimalmit, joissa on rautasulfidia, kuparikiisua, sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta
  • metamorfiset sulfidimalmit
    • kontaktimetamorfiset karsimalmit liittyvät tavallisesti kalkkikiviin ja niiden tärkeimmät mineraalit ovat rautakiisu, kuparikiisu ja sinkkivälke
    • kirsimalmit, jotka esiintyvät antofylliitti-kordieriittikivien yhteydessä

Lähteet

  1. Facta 2001, WSOY 1981–1987, ISBN 951-0-10221-0, hakusana malmi.
  2. Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana sulfidimalmit.